Tiistai-illan pride-paneeli pohti laajasti homoliikkeen tulevia tavoitteita ja toimintatapoja. Otsikkona oli "Avioliittolaki avataan, mitä seuraavaksi". Tahdon2013 -kansalaisaloitteen allekirjoittajien määrä on alkuhurman jälkeen jymähtänyt 150 000 tienoille. Ensi vuosi on vielä aikaa avioliittolaille, sitten tulevat uudet vaalit.
Tilaisuuden järjesti Helsingin seudun Vasemmistofeministit. Puheenjohtajana oli Saila Ruuth, vasemmistonaisten puheenjohtaja. Hänen sydäntään lähellä oli kysymys tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain kohtalosta. Tasa-arvolaki säätää sukupuolten tasa-arvosta, ja se on vahva laki ja rikkomuksista on kunnon sanktiot. Tasa-arvovaltuutettu seuraa tasa-arvon toteutumista. Transihmisten tasa-arvosta säädetään tasa-arvolaissa. Huomattavasti heikompi laki on yhdenvertaisuuslaki, ja se laki antaa turvaa homojen ja lesbojen yhdenvertaiseen kohteluun. Vähemmistövaltuutetulla (tällä hetkellä Eva Biaudet, Pride2013:n suojelija) on paljon heikommat aseet väärinkäytöksiä vastaan. Esim. työpaikkojen yhdenvertaisuusongelmat ratkotaan työsuojeluorganisaatioissa. Nyt yhdenvertaisuuslaki on uusittavana, ja se edelleen jää melko vesitetyksi laiksi mm. työnantajapuolen vastustuksen vuoksi.
Ensi talvi on avioliittolain lobbauksen aikaa. Lobbaus on poliittisiin piireihin vaikuttamista, mutta käytetäänkö kovia keinoja ja otetaan tinkimätön konfliktilinja vai turvaudutaanko pehmeisiin keinoihin ja kohteliaisuuteen? Vasemmistolaiseen ajattelutapaan on ehkä historiallisesti kuulunut tiukka vaatiminen, kun taas esim. Seta on edustanut pehmeää vaikuttamista, jossa ystävällisesti puhumalla yritetään löytää tukea omille näkökannoille. Ministeriöistä ja poliitikkojen riveistä etsitään ne, jotka haluavat kuunnella ja keskustella ja toivotaan, että nämä yhteistyöhalukkaat vievät viestiä eteenpäin. Joidenkin mielestä kovemmankin linjan voisi joissain asioissa ottaa.
Myös se puhutti, voidaanko tavoitteisiin päästä pala palalta. Esim. avioliittolakiin edettäisiin niin, että poistetaan joitain nykyisiä epäkohtia ja jätettäisiin pois adoptio-oikeus. Kuitenkin tällainen paloittelu voi merkitä, että lopullista päämäärää ei koskaan saavuteta. Translain osalta se merkitsisi esim. sitä, etttä ensin poistetaan sterilisaatiopakko, ja sitten luvataan, että kokonaisuuteen palataan myöhemmin. Voi olla, että kokonaisuudistus unohdetaan eikä asiaan palata.
Kesksustelussa osanottajina olivat Juha-Pekka Hippi Setasta, Trasekista Sade Kondelin ja transaktivisti Riikka.
Keskustelu oli hyvä ja puhujat tiesivät asiansa. Keskustelun loppupuoli oli vuoropuhelua yleisön ja panelistien välillä. Yksityisyyssuojasyistä sitä keskustelua emme pane nettiin.