Mitä parannuksia haluamme avioliittolain jälkeen?

  • Uutinen
  • Pride
  • vaeltaja2006
  • 12

Tiistai-illan pride-paneeli pohti laajasti homoliikkeen tulevia tavoitteita ja toimintatapoja. Otsikkona oli "Avioliittolaki avataan, mitä seuraavaksi". Tahdon2013 -kansalaisaloitteen allekirjoittajien määrä on alkuhurman jälkeen jymähtänyt 150 000 tienoille. Ensi vuosi on vielä aikaa avioliittolaille, sitten tulevat uudet vaalit.

Tilaisuuden järjesti Helsingin seudun Vasemmistofeministit. Puheenjohtajana oli Saila Ruuth, vasemmistonaisten puheenjohtaja. Hänen sydäntään lähellä oli kysymys tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain kohtalosta. Tasa-arvolaki säätää sukupuolten tasa-arvosta, ja se on vahva laki ja rikkomuksista on kunnon sanktiot. Tasa-arvovaltuutettu seuraa tasa-arvon toteutumista. Transihmisten tasa-arvosta säädetään tasa-arvolaissa. Huomattavasti heikompi laki on yhdenvertaisuuslaki, ja se laki antaa turvaa homojen ja lesbojen yhdenvertaiseen kohteluun. Vähemmistövaltuutetulla (tällä hetkellä Eva Biaudet, Pride2013:n suojelija) on paljon heikommat aseet väärinkäytöksiä vastaan. Esim. työpaikkojen yhdenvertaisuusongelmat ratkotaan työsuojeluorganisaatioissa. Nyt yhdenvertaisuuslaki on uusittavana, ja se edelleen jää melko vesitetyksi laiksi mm. työnantajapuolen vastustuksen vuoksi.


Ensi talvi on avioliittolain lobbauksen aikaa. Lobbaus on poliittisiin piireihin vaikuttamista, mutta käytetäänkö kovia keinoja ja otetaan tinkimätön konfliktilinja vai turvaudutaanko pehmeisiin keinoihin ja kohteliaisuuteen? Vasemmistolaiseen ajattelutapaan on ehkä historiallisesti kuulunut tiukka vaatiminen, kun taas esim. Seta on edustanut pehmeää vaikuttamista, jossa ystävällisesti puhumalla yritetään löytää tukea omille näkökannoille. Ministeriöistä ja poliitikkojen riveistä etsitään ne, jotka haluavat kuunnella ja keskustella ja toivotaan, että nämä yhteistyöhalukkaat vievät viestiä eteenpäin. Joidenkin mielestä kovemmankin linjan voisi joissain asioissa ottaa.

Myös se puhutti, voidaanko tavoitteisiin päästä pala palalta. Esim. avioliittolakiin edettäisiin niin, että poistetaan joitain nykyisiä epäkohtia ja jätettäisiin pois adoptio-oikeus. Kuitenkin tällainen paloittelu voi merkitä, että lopullista päämäärää ei koskaan saavuteta. Translain osalta se merkitsisi esim. sitä, etttä ensin poistetaan sterilisaatiopakko, ja sitten luvataan, että kokonaisuuteen palataan myöhemmin. Voi olla, että kokonaisuudistus unohdetaan eikä asiaan palata.

Kesksustelussa osanottajina olivat Juha-Pekka Hippi Setasta, Trasekista Sade Kondelin ja transaktivisti Riikka.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Keskustelu oli hyvä ja puhujat tiesivät asiansa. Keskustelun loppupuoli oli vuoropuhelua yleisön ja panelistien välillä. Yksityisyyssuojasyistä sitä keskustelua emme pane nettiin.

Audio
Ensin joitakin yhdenvertaisuustaistelun merkkipaaluja, katsaus menneisiin vuosikymmeniin. Entä mitkä ovat tärkeimpiä tavoitteita avioliittolain jälkeen, katsaus tulevaisuuteen. Kesto 9 min 13 sek
Audio
Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki vai niiden yhdistelmä, mukana myös pari yleisökommenttia. Kesto 5 min 50 sek
Audio
Miten lobataan? Millaisiin ihmisiin ja ryhmiin halutaana vaikuttaa? Entä onko oltava sovinnollinen vai onko lyötävä nyrkkiä pöytään? Jotkut uudistukset ehkä on saatava voimalla läpi. Kesto 8 min 35 sek
Audio
Mitä avioliittolaki-vaikuttamisesta voidaan ottaa opiksi? Miten se kampanja meni? Perusuomalaisten eduskuntaryhmässä on jo käyty ja viimeksi Kimmo Tiilikainen kävi Setassa juttelemassa. Meneekö viesti perille? Kesto 7 min 55 sek
Audio
Olisiko avioliittolaki-asiassa pitänyt edetä pienin askelin, ensin joitain parannuksia, esim. adoptio-oikeus pois lakiehdotuksesta, jne. vai onko heti kerralla vaadittava kaikki kokonaispakettina? Voimmeko tinkiä vaatimuksistamme? Tehdäänkö kompromisseja? Joskus aika on kypsä uudistuksille, joskus aika ei ole kypsä. Trans-lain osalta voisi käydä niin, että poistetaan sterilisaatiopakko ja "palataan muuhun lakiin myöhemmin". Todennököisesti asia sen jälkeen unohtuu kokonaan. Kesto 8 min 00 sek

12 kommenttia

  • 1 / 12
  • Ei_avioliittoja_homoille
  • 26.6.2013, 13.26
Homotahojen lobbaus on siitä hyvä asia, että sen myötä monet edustajat muuttavat kantaansa - tosin päinvastaiseen suuntaan kuin homotahot haluaisivat. Tästä hienona esimerkkinä on se, kuinka homoliittoaloitteeseen yritettiin saadaan kansanedustajilta nimiä eduskunnassa. Lobbaajat olivat jatkuvasti yhteydessä kansanedustajiin samoilla teeseillään, jolloin osa kansanedustaijsta suoraan sanoen vittuuntui ja sen takia ei välttämättä edes harkinnut aloitteen allekirjoittamista. Olen käynyt useita keskusteluja eri kansanedustajien kanssa, joten tiedän aika tarkkaan, mikä on ollut homman nimi.
Hyvä EaH,

Nyt taidat kyllä puhua ihan sitä itseään. Horinoistasi päätellen olet sellainen foliohattupäinen tyyppi, jonka jok'ikinen kansanedustaja, jopa sivistymättömimmät ja junteimmat persut mukaan lukien, kiertäisivät kaukaa jo ihan imagosyistä.

Joten; älä viitsi. Et sinä yhdenkään kansanedustajan kanssa ole keskustellut kuin märissä unissasi.