Jerusalemissa avattu jälleen gaybaari

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • vaeltaja2006
  • 4


Jerusalemissa on taas avattu homobaari, Hamikwe, johon taannoin lensi molotovin cocktail. Mitään kylttiä ei ole ulkopuolla. Kaiken mainonnan suhteen ollaan hyvin varovaisia. Edelliseen homobaariin heitettiin pommi. Hamikwessa on vartija ovella. Kun Spiegelin toimittaja käy paikalla, on maanantai ja transilta.

Baari on keskustassa sivukadulla. Siitä on kymmenen minuutin kävelymatka pohjoiseen ultraortodoksien kortteleihin, Mea Schearim. Siellä meno on kuin 1800-luvulla. Siitä 10 minuutin kävely itään ja ollaan Bab al Sahra -arabikortteleissa. Etelässä on ei-uskonnollinen Rechavia. Siellä jätteetkin lajitellaan.

Yaron Gal on parin kaverinsa kanssa perustanut baarin. Hänellä on irokeesikampaus ja puunkaatajan ruutupaita. Hän näyttää ihan rauhanaktivistilta ja onkin sitä.

Tel Avivissa vallitsee erilainen ilmapiiri. Se on merenrantakaupunki ja siellä on ihanteena pyykkilautavatsa ja rintalihakset. Homoskene on laaja. Jerusalemissa sen sijaan jokainen voi olla rehellisesti oma itsensä.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Israel kehuu itseään Lähi-Idän ainoaksi homoystävälliseksi maaksi. Mutta heti, kun poistutaan Tel Avivista, homofobia tihenee. Etenkin Jerusalemissa on hyvin vähän sijaa toisenlaisille. Omer käy filmikoulua, ja on homobaarissa aika yksinään. Hän ei ota kontakteja. Netissäkin on hankalaa, kun ihmiset eivät uskalla panna sinne omia kasvokuviaan. Näin on eritysesti arabien ja uskonnollisten juutalaisten suhteen. He pelkäävät syrjintää.

Jerusalemissa homofobia on lisääntymässä ja ultraortodoksisilla juutalaisilla on yhä enemmän vaikutusvaltaa. Viime viikkoina lehdissä on kirjoiteltu siitä, missä naiset saavat istua bussissa ja miten heidän tulee olla vaatetettuja. Ultraortodoksien taistelu Jerusalemin prideä vastaan on ollut käynnissä jo vuosia. Heidän julisteissaan lukee: Pervessit - häipykää Jerusalemista. Seitsemän vuotta sitten yksi ultraortodoksi hyökkäsi kolmen paraatissa olleen kimppuun keittiöveitsellä. Homofobia on laillistettu Thorassa, kolmannessa Mooseksen kirjassa. Uskonnollisten ja maallisten välillä on jatkuva "sotatila".

(Osia Spiegelin artikkelista)

4 kommenttia

Jerusalemista löytyy jo ennestään enemmän homobaareja kuin Helsingistä, joten toisin kuin tästä jutusta voisi olettaa ei ole kyse mitenkään omituisesta ilmiöstä jota ei olisi ennen ollut.
Israelilaiseen tapaan homobileitä järjestetään usein myös ns. heteropaikoissa(milloinkohan uskalletaan Suomessa?), joten kaikki tosin eivät välttämättä ole 24/7 homoyleisölle suunnattuja.

Totta on että kaupungissa, jossa väestöstä on n. neljäosa ultraortodokseja ja kolmasosa arabeja konservatiivisuutta löytyy, mutta erot kaupunginosien välillä ovat huimat. Israelissa on syrjintäsuojalait joten ultraortodoksien vaatimukset esim. naisten bussissa istumisesta ovat siis ihan yhtä laittomia, kun ne olisivat Suomessa, joten ei ole siis kyse mistään yleisestä käytännöstä.
Mitä tulee vartijaan ovella, sellaisia löytyy Israelissa jokapuolelta, oli homopaikka tai ei, sillä 1990-luvun ja 2000-luvun alun arabiterrorismi on vielä tuoreessa muistissa.

Tel Avivista taasen löytyy homoisaa menoa joka viikonpäivälle ja joka makuun, perjantai-iltaisin koittaa jopa valinnanvaikeus. Uusia hombilejärjestäjiä pukkaa kuin sieniä sateella. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt näkyvät hyvin paljon kaupungissa ja siitä on tullut myös varsinainen myyntivaltti. Suomessa suurimmissakaan kaupungeissa asenteet ja ilmapiiri eivät yletä läheskään samalle tasolle. Milloin viimeksi olet nähnyt esim Suomessa julkisesti hellyyttä osoittavan miesparin?

Siksi sanoisin, että Helsingin homoelämä muistuttaa kyllä huomattavasti enemmän Jerusalemia, kun Tel Avivia.

Kommenttia muokattu: 21.04.2012 klo 17:12
Suomessa (ainakin Helsingissä) homobileitä pidettiin heterokapakoissa säännöllisesti 80-luvulla. Nykyisin se on kääntynyt toisin päin.