Helga Ratzenböck ja Martin Seydl ova eläneet avoliitossa jo monta vuotta. Heillä on yhteinen tytär. He eivät ole pitäneet siviiliavioliittoa itselleen sopivana, joten liitto on jäänyt avoliitoksi. He olisivat halunneet modernimman liiton: rekisteröidyn parisuhteen. Siinä on lyhyempi eroamisaika, vähemmän eron jälkeistä huolenpitovelvollisuutta ja se perustuu luottamukseen eikä uskollisuuteen. Heidän mielestään muutenkin sukupuoliin perustuva liitto ei ole tältä vuosituhannelta.
He marssivat Linzin kaupungin maistraattiin ja ilmoittivat halunsa rekisteröityyn parisuhteeseen. Tuli kenkää ja he valittivat perustuslakituomioistuimeen. Sieltä tuli päätös syyskuun loppupuolella: oli oikein, ettei heitä hyväksytty rekisteröityyn parisuhteeseen. Heterot eivät ole historiallisesti syrjitty ryhmä, ja lainsäätäjällä on oikeus päättää, keitä rekisteröity parisuhde koskee. Homo- ja heteroparit ovat jossain määrin erilaisia pareja. Sen takia saa olla kaksi instituutiota: avioliitto ja rekisteröity parisuhde.
Samana päivänä (22.9.2011) perustuslakituomioistuin käsitteli väliviiva-asian, ja piti erityisen tärkeänä, että väliviiva sallitaan homoparien yhdistelmä-sukunimiin. Aikaisempi käytäntö oli syrjivä. Sen sijaan perustulakituomioistuin ei miettinyt, oliko rekisteröidyn parisuhteen kieltäminen heteroill jotenkin erityisen syrjivää.
Kun lainlaatija oli keksinyt homoille väliviiva-kiellon, tarkoitus oli vain saada eroteltua homo- ja heteroparit. Se oli syrjivää.
Nyt heteroparin asia siirtyy eurooppalaiselle ihmisoikeustuomioistuimelle. Ihmisoikeustuomioistuin suojelee ihmisoikeuksia. Homojärjestö Lambda kyselee, onko seksuaalisuuden perusteella tapahtuva "rotuerottelu" ihmisoikeussopimusten mukaista. Homot ja lesbot ovat aina halunneet tasa-arvoista lakia. Ei haluta muita enemmän etuja vaan tasa-arvoa, sanoo Lambdan puhenejohtaja. Myöskään heteroja ei saa syrjiä.
