Kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr) piti Jyväskylän perinteikkääseen Lounaispuistoon kokoontuneelle Half Pride -kansalle selkeäsanaisen puheen nykyoloista. Hän kertasi hallitusneuvottelujen uutiset ja totesi tilanteen päätyneen vaihtoehtoihin siitä, että KD joko on hallituksessa tai ei. Valitun vaihtoehdon paremmuuteen siihen verrattuna, että KD olisi lähtenyt Säätytalolta, Tynkkynen ei puuttunut.
Tynkkynen vakuutti avioliiton tasa-arvoistamisen olevan toteutettavissa aloitemenettelyn kautta. Hän totesi joidenkin ministerien katsovan, etteivät voi ministeriaseman takia allekirjoittaa aloitetta, mutta jatkoi toteamuksella, että kaikki olisi saatava mukaan. Hän suositti kuulijoille yhteyden ottamista omaan kansanedustajaan. Tapa ei ole Suomessa lainkaan niin yleinen kuin yhden edustajan vaalipiirimallin maissa, ja siten ehkä vähän vieras.
Tynkkysen puhe oli tappiomielialan torjuntaa, uskon valamista ja haavojen hoitoa.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu
HLBT-suomalaiset elävät Pridesta toiseen. Toimittajan mieleen tuli jouluaattoihin YLE:ssä iskostunut laulu, jossa kerrotaan sanoista, jotka laulaja saa "joka joululta mukaan, tueks vuoden vaikean", Viljo Kojon runosta (säv Sulho Ranta). Mutta laulun mukaan niitä "sanoja ei lausu enää kukaan". Siihen vaiheeseen on Suomen tasa-arvokeskustelussa sentään toivottavasti vielä pitkä matka.
Omat yhteydenottoni kansanedustajiin, ministereihin ja Eduskunnan puhemieheen ovat aina saaneet myönteisen vastaanoton ja heiltä kaikilta olen aina myös saanut vastauksen esittämiini asioihin.
Selkeä, asiallinen ja hyvin muotoiltu yhteydenotto kannattaa. Se saa myös kysyjän itsensä pohtimaan itselleen merkityksellisiä asioita ja ottamaan niistä selvää. Kansalaisilla syntyy oivalluksia siitä kuinka yhteiskunnallisia asioita voi kehittää ja viedä eteenpäin. Se on elämän ja sen arvojen päivittämistä.
Avioliittolaki, kuten moni muukin laki tässä maassa ja maailmassakin, tarvitsee uudelleen arviointia ja uudistamista. Siten ne pysyvät ajantasalla, sillä itkee tai nauraa niin elämä kulkee eteenpäin ja on todella surkeaa jokaiselle kansakunnalle, joka jää ajasta jälkeen yhteiskunnallisessa kehityksessään. Jälkeenjääneissä yhteiskunnissa seuraa ensin uho ja sitten tuho. Sitä kannattaa välttää.
" Älä elämää pelkää, älä sen kauneutta kiellä. Suo sen tupaasi tulla ja jos liettä ei sulla käy sitä vastahan tiellä." sanoi runossaan Aaro Hellaakoski ja tuo hänen sanomansa sopii mainiosti myös mm. jokaiselle itsensä homoseksuaaliksi tuntevalle. Joten, ryhtiä ja onnea elämään! Sen ansaitsee jokainen miestä rakastava mies ja naista rakastava nainen.
Toimittaja yleistää nyt hiukan liian hanakasti. Vaikka HLBT-suomalainen olenkin, en todellakaan elä Pridestä toiseen enkä edes osallistu Prideihin mitenkään ja HLBT-avioliittokin on merkitykseltään next to nothing. Mistä tämä into nähdä kaikki ihmiset mielipiteiltään ja mieltymyksiltään toistensa klooneina?
