Ruotsinkielisessä HLBTI-järjestössä ollaan huolestuneita

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • vaeltaja2006
  • 1

"Shokki" on yksi niistä sanoista, jotka kuvaavat HLBTI-näkökulmasta Perusuomalaisten vaalivoittoa. QX kävi haastattelemassa Regnbågsankan-järjestön puheenjohtajaa Linda Eklöfiä. Regnbågsankan on Setan ruotsinkielinen jäsenjärjestö. "Ollaan optimistisia ja uskotaan, ettei tarvitse mennä taaksepäin yhteiskunnan kehityksessä ja ihmisoikeuksissa", sanoo Linda Eklöf.

Vaalianalyysissä HLBTI-poliittinen Ranneliike.net on laskenut, että uusien kansanedustajien joukossa sukupuolineutraalin avioliittolain kannatus ja vastustus on suunnilleen 50/50. Linda Eklöf pitää tilannetta epävarmana. On vaikea tietää, miten Perussuomalaiset toimivat, kun heillä ei ole vaaliohjelmassa linjausta vähemmistökysymyksissä. Se on selvää, että perusuuomalaiset vastustavat EU:ta ja EU:n tukipakettia, maahanmuuttajia ja koulun ruotsinkielen opetusta. Monet perussuomalaiset ovat esittäneet kielteisiä kantoja HLBTI-kysymyksiin. Puolue on arvokonservatiivinen perheasioissa. Puoluetta kuvataan "kristillis-sosiaaliseksi" puolueeksi. Kun viime vuonna eduskunnassa keskusteltiiin adoptiosta, perussuomalaisten Pentti Oinonen oli homojen kirkollista vihkimistä vastaan, koska "kun antaa pirulle pikkurillin", siitä voi syntyä suurempikin vyöry. Ennen vaaleja bloggaaja Jukka Hankamäki kertoi, että häntä ei huolittu ehdokkaaksi puolueen listoille, koska hän on homo. "Siellä pelätään, että homo tulee valituksi. Tai sitten katsotaan, että homo ehdokas karkottaa normaalit valitsijat".

Linda Eklöf sanoo, että nyt on 34 kansanedustajaa, joista ei paljon tiedetä. Epävarmuus lisääntyy HLBTI-piireissä. Paljon riippuu siitä, millainen hallitus saadaan. HLBTI-kysymykset eivät nousseet avoimesti vaalikeskusteluihin, koska asioita puitiin laajasti jo aikaisemmin alkuvuodesta.

QX:n artikkeli Suomen vaaleista

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

1 kommenttia

  • 1 / 1
  • kvaak kvaak
  • 21.4.2011, 12.59
Perussuomalaiset eivät vastusta koulun ruotsinkielistä opetusta, toisin kuin tekstissä kerrotaan, vaan he - kuten suomalaisten suuri enemmistökin - vastustavat koulujen ruotsin pakko-opetusta kaikille.
Valtaosa suomalaisista haluaisi ruotsin kielen opetusken valinnaiseksi, sitä opiskelemaan motivoituneilla ja antamaan sijaa muidenkin kielten opiskelulle. Yhä nykyisin vallalla oleva ruotsin pakko-opetus kaikille, sen vuoksi että sitä puhuu äidinkielenään vain 6 % suomalaisista, on sulaa hulluutta ja opiskelun tuhlaamista. Parasta olisi saada ruotsin kieli valinnaiseksi, jotta sitä voisivat opiskella halukkaat ja sen opetteluun motivoituneimmat ja siten opetuksen tasokin ja ruotsin oppimisen taso nousisi, mistä olisi paljon enemmän hyötyä kuin nykyisestä pakkopullasta, jossa epämotivoituneet vain hilaavat opetusta alemmalle tasolle ja motivoituneet kärsivät.
Ruotsissa on suurin piirtein yhtä paljon suomea äidinkielenään puhuvia, kuin meillä on ruotsinkielisiä ja Ruotsissa suomenkieli on virallisen vähemmistökielen asemassa. Meillä asia tulisi ehdottomasti muuttaa samaksi - se olisi ruotsinkielistenkin etu. Sillä heille turvattaisiin palvelut ja saataisiin lopetettua nykyisen yliaseman luomat ongelmat.
Ruotsinkielisiä voidaan hyvin palvella nykyteknologiankin avulla vaikkapa puhelinpalvelukeskusten avustuksella ja muutenkin keskittämällä palveluita heille laadukkaammiksi, kuin yrittämällä pitää Sisä-Suomessa ihmisillä ruotsinkielen taitoa yllä, viakka sitä tarvitaan aniharvoin.

Ruotsinkielisistä osa suurentelee nyt ongelmaa, eikä ymmärrä omaa etuaankaan asiassa. Määrä ei luo laatua, tuossakaan.