Tieteessä tapahtuu -lehdessä (8/2010) arvio kirjasta Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta...

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • JuhaniV
  • 5

Kirjan arvioinnin lisäksi Hyvärinen käy "muistin virkistämiseksi" läpi joitakin asioita, tapahtumia ja taustoja suomalaisen homoliikkeen historiasta. Hän mm. toteaa, että vielä silloin kun homoseksuaaliset teot olivat Suomessa rangaistavia, monet sivistyneet ihmiset suhtautuivat homoihin ja lesboihin jo tuolloin myönteisesti. Esimerkiksi presidentti Kekkosen hyvä kaveri oli taidemaalari Reidar Särestöniemi. Yleisistä asenteista homoja kohtaan on kunnollisia tutkimuksia vasta 1970-luvulta eteenpäin. Suomen rikosoikeuden oppikirjassa vuodelta 1967 mm. todetaan homoilla olevan usein ulkoisia tunnusmerkkejä, kuten rasvanmuodosta lantioissa, sipsuttava käynti, kimeä ääni ja haaveileva luonne. Oppikirja väittää rangaistavuudella voitavan vähentää homoseksuaalisuutta.

Hyvärinen toteaa painokkaasti Olli Stålströmin kumonneen väitöskirjallaan Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu (1997) homouden sairauskuvan Suomessa. Mielenkiintoista on se, että toisaalta kun homouden sairausleima oli osiltaan tuontitavaraa Yhdysvalloista, Neuvostoliitossa homous oli kriminalisoitu kapitalistisena paheena. Hyvärinen katsoo homojen tilanteen muuttuneen tähän päivään mennessä merkittävästi aikaisempaa paremmaksi. Silti vielä on tarpeen tehdä työtä asenteiden muokkaamiseksi. Siksi Lehdon ja Koveron kirja on tarpeellinen.

Lehto kritisoi kirjassaan tapaa nähdä homous sosiaalisena konstruktiona. Hyvärinen pitää kritiikkiä osuvana. Kirjaan sisällytettyjen 20 homomiehen haastatteluja hän pitää todentuntuisina, herkkinä ja riipaisevinakin. Useimmat haastatelluista ovat pääkaupunkiseudulta. Hyvärinen olisi halunnut mukaan myös savolaisia ja lappilaisia.

Hyvärinen: "Eräiden selvitysten mukaan homomiehissä on feminiinisiksi katsottuja henkisiä piirteitä tavallisemmin kuin heteromiehissä. Seikka korostuu kirjassa kuitenkin mielestäni liikaa. Mikä osuus homojen 'feminiinisyydestä' taas lienee alakulttuureista opittua, mikä luontaista? Yhteisökin näet vaikuttaa, jos ei varo."

Lopuksi siteerataan kirjan merkittävää kommenttia. Sen mukaan on oltava evolutiivisia syitä, miksi homous on kehittynyt ja tullut jäädäkseen.

Kirja-arvion kirjoittaja Veli Hyvärinen on ollut 1970-luvulla Setan edeltäjän Psyke ry:n puheenjohtaja. Hän on vuosien kuluessa osallistunut kirjoittajana ja monella muulla tavoin suomalaisen yhteiskunnan asenteiden muokkaamiseen asiallisiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan.

**************

Ranneliikkeessä Juhani E. Lehdon ja Camilla Koveron kirjoittamaa kirjaa käsiteltiin heti kirjan ilmestyttyä. Ohessa linkit noihin kirjoituksiin.

Olli Stålströmin väitöskirja on ladattavissa Finnqueer-sivustolta PDF-formaatissa osoitteesta:
www.finnqueer.net/pdf/Homoseksuaalisuuden.pdf Finnqueeriin on kerätty sekä tähän asiaan, että homohistoriaan muutenkin liittyvää kiinnostavaa asiaa. Kannattaa tutustua.

Linkki kirja-arvioon Tieteessä tapahtuu -lehteen
Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta -kirjan julkistustilaisuus
Tietokirja: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana

5 kommenttia

Vaikka "Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana" -kirja on erinomainen perusteos ja kokonaisesitys, Veli Hyvärisen kirjakritiikki on vieläkin parempi. Siinä maailmaa ja homoutta tarkastelee ihminen, joka on seurannut yli puoli vuosistataa homoista käytävää keskustelua. Kun julkisuudessa kirjoitellaan homoista, yllättävän helposti päästellään ulos täysin kritiikittömästi omia ennakkoluuloja. Hyvä esimerkki on tuo Suomen rikosoikeus -oppikirja. Veli Hyvärinen lisää siihen yhden homojen ominaisuuden: homot käyttävät mielellään vihreitä mokkakenkiä.

Nyt on erityisen selkeästi sanottu se, että homot eivät ulkonäöltään tai olemukseltaan poikkea muusta väestöstä elleivät he itse näyttele (demonstroi) toisenlaista. Joillekin siitä näyttelemisestä eli "naismaisuudesta" ja keikistelystä on tullut pysyvä rooli kavereiden ja tuttujen kesken. Se rooli on kehittynyt vähitellen ja se on osittain tietoista toimintaa. Samaan aikaan heteromiehet oppivat omissa seuroissaan aggressiivisia käyttäytymismuotoja.

Kun Seta täytti kymmenen vuotta sitten 25 vuotta ja piti juhlaseminaaria, siellä oli Helsingin Sanomien toimittaja. Hän halusi haastatella oikeita homoja ja tuli kysymään: miksi homous on kaikkialla maailmassa kielteinen, torjuttu asia. Etsiskelin nyt uudestaan vastausta tästä kirjasta, mutta en löytänyt. Onko totta, että homous on kiellettyä lähes kaikissa kulttuureissa maailmassa? Tätä asiaa käytetään argumenttina homoseksuaalisuutta vastaan ("monta miljardia ihmistä ei voi olla väärässä"). Varmaan asiaa on selvitetty. Vai onko niin, että muutamia uskontoja on levitetty laajalle ja samalla on viety uskonnon arvot ja maailmankuvaa. Afrikassa väitetään, että homous on länsimaista tuontitavaraa. Nyt tiedämme jo aika tarkkaan, että homoviha on länsimaista tuontitavaraa esim. Ugandassa.

Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana on ainakin minun hyllyssäni perusteos, jota joutuu aika ajoin uudelleen ja uudelleen selailemaan, ettei syyllistyisi yksinkertaistuksiin ja omien ennakkoluulojen markkinointiin.
Vaeltaja esitti hankalan kysymyksen. Sitä minäkin olen monasti miettinyt, saamatta kunnollista tolkkua. Tällä hetkellä ajattelen, että väite "homoja vihataan kaikissa kulttuureissa" on näköharha. Länsimaisessa ympäristössä näemme todellisuudessa, massiivisesta tietotulvasta huolimatta, vain viipaleen jonkinlaisesta maailman totuudesta, jota kenties ei ole edes löydettävissä. Koska länsimaissa homous on laajalti keskusteltu ja ongelmaksikin koettu, oletamme sen olevan samoin kaikkialla.

Jo se, että mikä koetaan homoseksuaaliseksi käyttäytymiseksi eri kulttuureissa, vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi arabikulttuurissa naiset nuorten miesten läheisyydestä eristävä malli aiheuttaa sen että nuoret miehet kokeilevat seksiä keskenään, nähdään meilläpäin osoituksena homoseksuaalisesta käyttäytymisestä. He eivät ajattele niin. Heidän mielestään homoseksuaalisuus on jotain aivan muuta, miehen naismaisuutta, alistuvuutta jne.