Poliisiammattikorkeakoulun kaksi opiskelijaa teki haastattelututkimuksen poliisin ja sateenkaariväen kohtaamisista. Päättötyö valmistui keväällä 2010.
Tässä päättötyössä tarkasteltiin pelkästään asiakkaan näkökulmaa. Poliisien havainnot ja mielipiteitä HLBT-asiakkaiden kohtaamistilanteista ja niiden kulusta ei tutkittu, eivätkä siten sisälly mukaan työhön.
Päättötyön tekijät ja poliisiammattikorkeakoulu ovat antaneet luvan tietojen julkaisemiseen Ranneliikkeessä.
Opinnäytetyön lähtökohdat:
- Työmme tavoitteena on kuvata seksuaalivähemmistöjen kokemuksia kohtaamistilanteissa poliisin kanssa. Pyrimme kartoittamaan tämänhetkisiä mielipiteitä poliisin toiminnasta, suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin ja mahdollisia kehityskohteita. Halusimme saada selville, kokevatko seksuaalivähemmistöt, että poliisi ajaa myös heidän asiaansa.
- Suurin osa vastaajistamme koki saaneensa asiallista kohtelua poliisilta ja menneidenkin vuosikymmenten tapahtumia muisteltiin. Osaltaan tähän vaikutti varmasti myös se, että kysyimme asiasta suoraan. Halusimme tietää, oliko poliisin suhtautuminen muuttunut suvaitsevaisempaan suuntaan esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 36, joista tutkimukseen voitiin käyttää 34 vastausta.
Opinnäytetyössä käydään tiivistetysti läpi seksuaalisuuden ja sukupuolen peruskäsitteet. Mukana on kuvaus tämän alueen lainsäädännön kehittymisestä aina perheen sisäisen adoption sallivaan lakiin asti. Syrjintää ja sen eri muotoja käsitellään työssä perusteellisesti. Syrjintää koskevaa lainsäädäntöä esiteltiin.
Viharikoksista todetaan: Suomen rikoslaissa ei ole määritelty viharikosta. Poliisin tietojärjestelmissä ei ole luokitteluperustetta viharikoksille, joten niiden tarkasta määrästä ei ole tietoa. Peutereen (2008; 94, 97) mukaan vuonna 2008 löytyi 859 rikosilmoitusta, joita oli syytä epäillä viharikoksiksi. Näistä 3 % eli 23 rikosilmoitusta oli kohdistunut sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin. Tapauksia, joissa epäilty ei ollut selkeästi olettanut uhrin kuuluvan sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin, ei ole laskettu mukaan.
Poimintoja tuloksista:
Väite: Poliisi toimi asiallisesti minua ja asiaani kohtaan.
Suurin osa (68 %) vastaajista oli ollut ainakin jokseenkin samaa mieltä väittämämme kanssa, eli poliisi oli toiminut asiallisesti heitä ja heidän asiaansa kohtaan. Noin viidennes vastaajista oli kuitenkin jokseenkin eri mieltä ja 9 % täysin eri mieltä.
Väite: Poliisi toimi puolueettomasti.
70 % vastaajista oli ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että poliisi oli toiminut puolueettomasti kohtaamistilanteessa. 15 % vastaajista oli täysin eri mieltä ja 9 % jokseenkin eri mieltä.
Väite: Oletko jättänyt ilmoittamatta poliisille rikoksesta seksuaalisen suuntautumisesi vuoksi?
73 % vastaajista kertoi, että ei ollut jättänyt ilmoittamatta rikosta poliisille seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Vastaavasti lähes viidennes oli jättänyt ilmoituksen tekemättä, mikä tuntuu melko suurelta määrältä.
Väite: Nais- ja miespoliisit suhtautuvat eri tavoin seksuaalivähemmistöihin.
41 % kyselyymme vastanneista ei osannut sanoa, suhtautuvatko nais- ja miespoliisit eri tavoin seksuaalivähemmistöihin. Jokseenkin samaa mieltä oli 38 % vastaajista ja 18 % oli täysin samaa mieltä. Ainoastaan 3 % vastaajista koki olevansa jokseenkin eri mieltä väittämämme suhteen. Oma arvelumme oli, että naispoliisit saattaisivat olla hieman suvaitsevaisempia seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
****************
