Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaista asemaa edistävien toimijoiden eurooppalainen kattojärjestö ILGA Europe on julkaissut vuosivertailunsa sekä sateenkaarikartan 49 eri Euroopan maan ihmisoikeustilanteesta.
Vertailu on julkaistu vuodesta 2012 lähtien 17.5. vietettävän kansainvälisen homofobian, bifobian, transfobian ja intersukupuolisuusfobian vastaisen päivän (IDAHOBIT) aikaan.
Vuoden 2023 vertailu
Malta jatkaa kahdeksatta vuotta ILGA Europen maavertailun kärjessä. Se täyttää vertailun kriteeristön 89-prosenttisesti. Seuraavina ovat Belgia (76), Tanska (76) Espanja (74) ja Islanti (71).
Suomi täyttää ILGA Europen kriteeristön 70-prosenttisesti, sijoittuen vertailun kuudenneksi.
Suomea seuraavat Luxemburg (68), Ruotsi (68), Norja (67), Ranska (63), Portugal (62), Montenegro (61), Kreikka (57), Alankomaat (56), Saksa (55), Irlanti (54) ja Iso-Britannia (53).
Alle 50 prosentin jäävät Kroatia (49), Itävalta (49), Sveitsi (47), Slovenia (46), Borsina ja Hertsegovina (40), Moldova (39), Andorra (37), Viro (36), Serbia (35), Kosovo (35), Albania (35), Kypros (31), Slovakia (30), Unkari (30), Pohjois-Makedonia (29), Tsekki (26), Italia (25), Georgia (25), Liettua (24), Latvia (22), Liechtenstein (20), Ukraina (20), Bulgaria (20), Romania (18), Puola (15), San marino (14) ja Monaco (13).
Vertailun heikoimmat pisteet saivat Valko-Venäjä (12), Venäjä (8), Armenia (8), Turkki (4) ja Azerbaizan (2).
Järjestyksessään 14. raportti
Vuodesta 2009 lähtien tehtyssä maavertailussa pisteytetään 49 maata sen mukaan, miten näissä toteutuvat lainsäädännössä ILGA Europen määrittelemät kriteerit seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia koskettavassa lainsäädännössä. Pisteytykseen vaikuttavia eri kriteerejä on kaikkiaan 74.
Suomen sijoituksen merkittävän nousun taustalla on keväällä voimaan astunut translakiuudistus. Suomen kohdalla puutteita ovat ns. eheytysterapioiden kiellon ja yhdenvertaisuus-toimintasuunnitelman puute, samaa sukupuolta olevien välisen seksin aiheuttama heteroseksiä pidempi karenssi verenluovutuksessa (karenssin yhdenvertaistamista tosin suunnitellaan parhaillaan), ns. vihatekojen vähäinen huomioiminen lainsäädännössä koventamisperusteena, alaikäisten transsukupuolisten heikko asema, ei-binäärien juridisen tunnustamisen puute ja intersukupuolisten henkilöiden heikko asema.
Espanjassa toteutettiin translakiuudistus ja myös kiellettiin intersukupuolisten lasten ei lääketieteellisesti välttämättömät kirugiset toimenpiteet, kiellettiin ns. eheytyshoidot sekä hyväksyttiin kattava syrjinnältä suojaava lainsäädäntö.
Islannissa otettiin käyttöön tasa-arvoa koskeva toimintasuunnitelma ja laajennettiin syrjinnältä suojaavaa lainsäädäntöä.
Myös Moldovassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen saivat suojaa syrjinnältä.
Sveitsissä tuli voimaan yhdenvertainen avioliittolainsäädäntö.
Kroatiassa puolestaan samaa sukupuolta olevat parit saivat mahdollisuuden hakea yhdessä adoptiota.
Belgiassa rikoksen uhrin sukupuoli-identiteetti ja sukupuoliominaisuudet motiivina katsotaan raskauttavaksi tekijäksi.
Tanska puolestaan otti käyttöön tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman.
Kansainvälinen homofobian, bifobian, transfobian ja intersukupuolisuusfobian vastainen päivä 17.5.
Maailman terveysjärjestön (World Health Organization / WHO) yleiskokous puolestaan poisti homoseksuaalisuuden psykologisten häiriöiden luettelosta 17.5.1990, ja yli vuosisadan kestäneen lääketieteellisen patologisoinnin päättymisen muistamiseksi luotiin vuonna 2005 kansainvälinen homofobian vastainen teemapäivä. Myöhemmin 17.5. vietettävän teemapäivän nimi laajeni kattamaan muitakin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia.