Sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä on jumissa sodan keskellä Ukrainassa. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan torstaina 24. helmikuuta, mutta se on jo vuodesta 2014 miehittänyt alueita Ukrainan itäosassa..
Uutiskanava CBS:n ja uutistoimisto Reutersiin sidoksissa olevan hyväntekeväisyyteen keskittyneen Thomson Reutersin säätiön uutisoimasta asiasta kertoo myös Helsingin Sanomat.
Monet transnaiset ja muunsukupuoliset eivät pääse maasta pois henkilöpapereidensa sukupuolimerkinnän vuoksi, koska 18-60-vuotiaat miehet on määrätty rekisteröitymään asepalvelukseen. Juridisen sukupuolen vahvistaminen on kuitenkin Ukrainassa raskas prosessi, joten esimerkiksi monella transnaisella on henkilöpapereissaan sukupuolimerkintänä mies.
Monet eurooppalaiset hlbti-järjestöt pyrkivät tavoittamaan ja auttamaan Ukrainassa jumissa olevia vähemmistöihin kuuluvia. Saksalainen avustusjärjestö on saanut yhteyden noin 40 evakuoinnin tarpeessa olevaan transnaiseen ja muunsukupuoliseen henkilöön, ja näiden henkilötiedot on myös luovutettu Saksan hallitukselle. Saksan ulkoministeriöstä kuitenkin kerrotaan, ettei tämänhetkisessä tilanteessa hallituksen ole mahdollista toteuttaa evakuointeja.
Jutussa kerrotaan 24-vuotiaasta Lvivin kaupunkiin paenneesta Valeria Kolosovasta ja Kiovassa yhä olevasta Zi Faámelusta, ja näiden transnaisten epätoivoisesta tilanteesta.
Seta kehottaa tukemaan Ukrainan sateenkaariliikettä
Ukrainan sateenkaari-ihmiset sekä sateenkaarijärjestöt tarvitsevat apua sekä Ukrainassa että naapurimaissa, muistuttaa Seta. Sateenkaarijärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA Europe suosittelee lahjoittamaan luotettaville kohteille joko Ukrainassa tai naapurimaissa. Rahaa voi lahoittaa OutRight Internationalin Ukraina-keräykseen ja Kyiv Pridelle.
Setan verkkosivuilla on laajempi luettelo apua tarvitsevista toimijoista.
Ukraina ja hlbtiq+
Ukrainassa hlbti-vähemmistöihin kuuluvien asema ei ole ollut tyydyttävä, mutta myönteistä kehitystä on tapahtunut hiljalleen viime vuosina. Samaa sukupuolta olevien väliset suhteet laillistettiin Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 ja seuraavana vuonna transsukupuoliset saivat oikeuden vahvistaa juridisen sukupuolensa, joskin pitkällisen psykologisen arvioinnin jälkeen.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaista asemaa edistävien toimijoiden eurooppalainen kattojärjestö ILGA Europe sijoittaa vuosittaisessa vertailussaan Ukrainan heikoimmin pärjäävien maiden joukkoon; se täyttää ILGA Europen kriteeristön 18-prosenttisesti vuoden 2021 vertailun mukaan. Samalla tasolla ovat EU-maista esimerkiksi Italia, Bulgaria, Romania, Latvia sekä selvästi heikommalla sijalla Puola.
Näkyvä aktivismi on ollut mahdollista, työelämän syrjintäsuojaa on kohennettu ja viime vuosina pride-tapahtumiakin on järjestetty Kiovassa, Harkovassa, Odessassa ja muissakin suuremmissa paikoissa, ja viime vuosina maan johto on antanut - jos ei suoranaista tukeaan, niin kuitenkin - selkeän hyväksyntänsä. Tähän on vaikuttanut halu lähentää Ukrainaa Euroopan Unioniin ja muihin länsimaihin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on kuitenkin kohdistunut erilaisten ääriryhmien taholta häirintää, joka kuitenkin on hiljalleen laantunut.
Itäisen Ukrainan jo pitkään venäläisessä suojeluksessa toimineissa separatistien "kansantasavalloissa" ja Venäjän valtaamilla alueilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on heikentynyt. Säännöt ja käytännöt ovat taantuneet kohti Venäjän tasoa. On raportoitu aktiivisesta hlbti-vähemmistöihin kuuluvien vainosta.
Venäjän aloitettua täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan, on Yhdysvallat viitannut "uskottaviin tietoihin", joiden mukaan Venäjän hallinnon eliminoitavien listalla olisi oletettavasti myös joitain hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.