Viron uusi presidentti avioliittokysymyksessä kieli keskellä suuta

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
Alar Karis (kuva: Riigikogu fotoarhiiv / Veiko Pesur)

Tiistaina Viron uudeksi presidentiksi valittu Alar Karis kertoo tukevansa samaa sukupuolta olevien parien yhtäläistä oikeutta virallistettuun parisuhteeseen, mutta hänen mielestään asia pitää järjestää siten, ettei synny vastakkainasettelua.

Poliittisesti sitoutumaton Alar Karis, 63, valittiin presidentiksi toisella valitsemiskierroksella 72 äänellä.

Koulutukseltaan Tartosta kotoisin oleva, 1958 syntynyt Karis on biologi. Hän kuuluu Viron tunnetuimpiin tieteentekijöhin: työhistoriassa on tutkijana toimimista niin Virossa kuin Saksassa ja Britanniassakin. Karis on 2000-luvulla toiminut Viron merkittävimmän akateemisen instituution eli Tarton yliopiston rehtorina, Viron tilintarkastajana ja viimeksi Viron kansallismuseon johtajana. Presidentin virassa hän aloittaa 11. lokakuuta.

Karis on kuvannut itseään maltillisen konservatiiviseksi. Vastaavat luonnehdinnat hänestä ovat yleisiä, kuten myös kuvaukset perinteisestä virkamiehestä. 

Karisin kanta avioliittokysymykseen hämärän peitossa

Virossa keskustellaan aika-ajoin avioliiton avaamisesta myös samaa sukupuolta oleville pareille. Virossa tuli voimaan sukupuolineutraali parisuhdelaki (kooseluseadus) vuonna 2016, mutta se on edelleen vaillinainen ja epätäydellinen, sillä monia tarvittavia liitännäislakeja ei ole onnistuttu säätämään. Monia yksityiskohtia on jouduttu puimaan oikeusistuimissa. Jotkut arvokonservatiiviset voimat haluaisivat kaataa parisuhdelain kokonaan. 

Karisilta on kysytty myös näkemyksiä samaa sukupuolta olevien oikeudeta avioliittoon tai muulla tavoin virallistettuun parisuhteeseen. Karis on todennut, että lähtökohtana pitäisi olla ihmisten yhdevertainen kohtelu, mutta hän ei ole suoraan ottanut kantaa siihen, pitäikö juuri avioliittoinstituution olla sukupuolineutraali.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Karis sanoo, ettei näe perusteita kaataa parisuhdelakia. Samalla hän kuitenkin kertoo katsovansa, että yhdenvertaisuus pitäisi toteuttaa tavalla, johon sekä “vähemmistö että enemmistö” ovat tyytyväiset.

- Minusta kyse on enemmän muotoilusta. Yhdenvertainen kohtelu on erittän tärkeää. Olen ollut naimisissa 44 vuotta, minulla on kolme lasta ja viisi lastenlasta. Samalla lähelläni on ihmisiä, jotka elävät yhdessä toisella tavoin. Yhteiskunta käsityksineen kehittyy ja se tarkoittaa, että on luonnollista, että hyväksymme sen. Vaan kuinka nimittää sitä, on eri asia. Parlamentin onkin tehtävä laki siten, ettei se loukkaa muita yhteiskunnan kerroksia, sanoi Karis Viron television haastattelussa.

Karisia haastatellut Andres Kuusk kysyi tämän kantaa siihen, pitäisikö ennemmin parisuhdelaki kumota vai sen solmimiseen liittyvät pykälät viedä läpi. Karisin todettua, ettei näe syytä kumota sitä, Kuusk pohti, että sinne menivät viimeisetkin konservatiivien äänet. Karis puolestaan totesi, että perinteet ovat kyllä hänen mieleensä - Viron kansan museossa työskennellessään ei oikein toisin voi ollakaan. 

Liberaali Kaljulaid väistyy

Mielipidekyselyjen mukaan kansa toivoi, että väistyvä presidentti Kersti Kaljulaid olisi jatkanut toisenkin kauden, mutta puolueiden piirissä toisinaan piikikäs ja liberaaleja näkemyksiä näkyvästi esittävä Kaljulaid nähtiin hankalana. Kaljulaid ei lopulta asettunut ehdolle, kun kävi selväksi, ettei tarvittavaa tukea ole. 

Toisin kuin konservatiiviseksi kuvattu Karis, on Kaljulaid nähty pikemminkin Pohjois-Tallinnan hipsterien henkiseksi.

Karis on korostanut, että hän pyrkii kuuntelemaan politiikan kaikkia laitoja. Väistyvä presidentti Kaljulaid sen sijaan on ollut välirikossa populistisen ja kansalliskonservatiivisen EKRE-puolueen kanssa. 

Tuleva ja väistyvä presidentti lounastivat tiistaina Tallinnassa Kadriorgin linnassa, ja Kaljulaid toivotti Karisille virolaisperinteen mukaisesti voimaa työntekoon.

Virossa parlamentti valitsee presidentin

Virossa parlamentti valitsee presidentin. Valintaan vaadittiin kahden kolmasosan enemmistö, eli 68 ääntä 101-henkisestä riigikogusta eli Viron parlamentista. Jotta ylipäätään pääsee ehdolle, on oltava riittävä määrä kansanedustajia tukena. Mikäli parlamentti ei onnistu tekemään valintaa, siirtyy valinta erityiselle valitsijakokoukselle, jossa on kansaedustajien lisäksi myös kuntien edustajat. 

Karis oli lopulta ainoa ehdokas presidentiksi, ja hän sai tukea niin hallituspuolueilta (Reformi ja Keskipuolue) kuin oppositioltakin (Isänmaa ja Sosialidemokraatit). Oppositiopuolue EKRE sen sijaan pyrki saamaan oman edustajansa ehdokkaaksi, mutta tälle ei ollut riittävää tukea. EKRE:n edustajat pidättäytyivät lopulta äänestyksistä.

Asenneilmapiiri muuttuu hitaasti

Virossa samaa sukupuolta olevien parisuhteiden hyväksyntä ja asenteet yleisemminkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat muuttuneet suopeammiksi hiljalleen. Samalla kuitenkin äänenpainot varsinkin uskonnollis-konservatiivisten toimijoiden piirissä ovat käyneet aggressiivisemmiksi. 

Virossakin nuoremmissa ikäryhmissä asenteet ovat hyväksyvämpiä kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Etnisen taustan on myös havaittu vaikuttavan asenteisiin: venäjänkielinen vähemmistö on virolaista kantaväestöä varauksellisempaa. ILGA Europen selvityksen mukaan Viron lainsäädäntö täyttää 38 prosenttia sen kriteereistä, kun esimerkiksi Suomessa vastaava luku on 65 prosenttia.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!