Moninaisuus pääsee esiin suomalaisissa elokuvissa ja sarjoissa niukasti

  • Uutinen
  • Viihde, kulttuuri ja media
  • Sami Mollgren
  • 1

Syyskuun lopussa julkaistun Diversiteetti suomalaisissa elokuvissa ja TV-sarjoissa 2019 -tilaston mukaan esimerkiksi seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus tulee suomlaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa esiin niukasti.

Audiovisual Producers Finland – APFI:n tilaama tilasto julkistettiin alan ammattilaistapahtuma Finnish Film Affairissa.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien hahmojen osuus on 2,3 prosenttia ja sukupuolivähemmistöjä edustavia hahmoja on 0,07 prosenttia. Alkuperäiskansoihin ja mustaihoiseen tai värilliseen vähemmistöön kuuluvia hahmoja on 6,3 prosenttia ja vammaisia hahmoja on 0,4 prosenttia. 

- Elokuvat ja TV-sarjat yhteenlaskettuna, valkoiset CIS-sukupuoliset, heteroseksuaalit ja vammattomat hahmot vievät 90,6% kaikista hahmoista.

Lisäksi vähemmistöroolit ovat pääasiassa pienrooleja, joilla on vain vähän kohtauksia tai repliikkejä, eikä merkittävää osuutta tarinakokonaisuudessa.

- Hahmojen tarinat ovat useimmiten edelleen vallitsevien stereotypioiden mukaisia, ja vähemmistötaustalla on huomattava vaikutus hahmojen tarinoihin.

Aiheeseen syvennyttiin Finnish Film Affairissa järjestetyssä paneelikeskustelussa, jonka moderoi näyttelijä–kirjailija Jani Toivola. Keskusteluun osallistuivat Laura Kuulasmaa Elisa Viihteeltä, Jarmo Lampela Yle Draamalta, Max Malka EndemolShine Finlandilta, käsikirjoittaja ja ohjaaja Suvi West, elokuvakriitikko Pii Anttonen, RT LIT Akatemian Fiona ’Elone ja Kynnys ry:n Sanni Purhonen. Paneelikeskustelu on katsottavissa perjantaista 2.10. lähtien Finnish Film Affairin Youtube-kanavalla kahden viikon ajan.

Tehty selvitys on tilastollinen tutkimus roolituksesta ja eri vähemmistöryhmistä vuonna 2019 ensi-iltansa saaneissa fiktiivisissä elokuvissa ja TV-sarjoissa. Tilaston on koonnut Metropolian ammattikorkeakoulun elokuvan ja television tutkinto-ohjelman opiskelijat, ja toteuttanut Milja Nieminen, jonka vuonna 2021 julkaistava opinnäytetyö käsittelee aihetta laajemmin.

Tilaston tilannut av-alan edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland – APFI kertoo pitävänsä tärkeänä, että diversiteettikeskustelu pysyy esillä jatkossakin. APFI pyrkii omalla toiminnallaan edesauttamaan sitä, että keskustelu johtaa myös konkreettisiin toimenpiteisiin. Se pyrkii olemaan mukana edistämässä sitä muutosta, joka johtaisi monimuotoisempaan sisältöön suomalaisen elokuva- ja televisiotarjonnan osalta.

Yhdysvalloissa GLAAD (Gay and Lesbian Alliance Against Defamation) pyrkii vaikuttamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä mediassa annettavaan kuvaan. Se paitsi seuraa hlbti-vähemmistöjen esilläoloa tiedotusvälineissä ja viihteessä, myös toimii tapahtuvaa vahingollisten tietojen levittämistä vastaan.

1 kommenttia

Tilastollisesti varmaankin seksuaalivähemmistöihin kuuluvien osuus on oikean suuruusluokan porteilla, mutta sukupuolivähemmistöihin kuuluvien osuus vaikuttaisi olevan alakanttiin. Tähän päälle tulee roolien painoarvo, jonka huomioidaan olevan matalampi ja vähemmistöjä lähestytään monasti stereotypioiden kautta, siten että vähemmistöön kuuluminen määrittää hahmoa tarinallisesti.

Erityisesti hlbti-vähemmistöön kuuluminen on ehkä helpointa tuoda esiin juuri eräiden stereotypioiden kautta ja liittää hahmoon niitä piirteitä, mitä kyseiseen vähemmistöön usein perusteettakin liitetään. On houkuttelevaa alleviivata vähemmistöön kuuluminen näin. Eräiden maneereiden käyttö "korostuskynänä" sentään on vähentynyt.

Onko oikeastaan nähty hlbti-vähemmistöihin kuuluvaa hahmoa siten, että vähemmistöön kuuluminen olisi esillä, mutta siitä ei tehtäisi numeroa? Aivan kuin (todennäköisesti näyttelijän vasenkätisyyden vuoksi) vasenkätisen hahmon vasemmalla kädellä kirjoittamista ei yleensä (joitain satunnaisia tapauksia lukuunottamatta) tavata alleviivata. Voisiko hlbti-vähemmistöihin kuuluva hahmo olla vähemmistöön kuuluva, mutta tekemättä siitä varsinaista numeroa?

Seksuaalivähemmistöjä ehkä myös uskalletaan paremmin käsitellä hahmoina. Erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kohdalla on viime aikoina keskusteltu siitä, voiko vähemmistöön kuulumaton ylipäätään esittää vähemmistöön kuuluvaa. Muutenkin pelko virheiden tekemisestä ja varominen saattavat vähentää haluja käsitellä aihepiiriä.