Alankomaiden parlamentissa on käynnissä hanke seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisten oikeuksien turvaamiseksi perustuslaissa.
Parlamentin 150-jäsenisen alahuoneen jäsenistä 124 kannatti ja 26 vastusti uudistusta, jonka mukaan seksuaalinen suuntautuneisuus ja vammaisuus kirjattaisiin yhdenvertaisuuden takaavaan lainkohtaan, jossa nyt mainitaan uskonto, usko, poliittinen mielipide, etnisyys ja sukupuoli. Parlamentin alahuone keskusteli myös iän kirjaamisesta perustuslain yhdenvertaisuuden takaavaan lainkohtaan, mutta sen katsottiin lopulta olevan eri keskustelun aihe.
Alankomaiden merkittävin hlbti-järjestö Cultuur en Ontspanningscentrum (COC) ilmaisi tyytyväisyytensä asian etenemisestä. COC on kampanjoinut seksuaalivähemmistöjen perustuslaillisen syrjintäsuojan puolesta lähes kahen vuosikymmenen ajan.
Alankomaissa on kattava vuonna 1994 hyväskytty alemman tason lainsäädäntöön kuuluva syrjintäsuoja, jota laajennettiin vuonna 2019 sukupuoleen liittyvien ominaisuuksien, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvillä säädöksillä. Perustuslain muutosta koskevan parlamenttikeskusteun yhdeydessä vahvistettiin tulkinta, että perustuslain ensimmäisessä artiklassa sukupuolen käsite sisältää myös intersukupuoliset ja transsukupuoliset henkilöt, joten perustuslaillinen syrjinnän suoja käsittää jo nykyisin sukupuolen ilmentämisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuoleen liittyvät ominaisuudet.
Asian käsittely siirtyy seuraavaksi 75-jäseniseen ylähuoneeseen eli senaattiin. Mikäli senaatti asettuu puoltamaan lakimuutosta, on sen saatava vielä kahden kolmasosan enemmistö alahuoneessa maaliskuun 2021 vaalien jälkeen.
Alankomaita on pitkään pidetty esimerkillisenä maana hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaisen aseman takaamisessa. Se salli ensimmäisenä maana samaa sukupuolta oleville keväällä 2001 yhdenvertaisen oikeuden solmia avioliiton. Eurooppalaisten hlbti-järjestöjen kattojärjestön ILGA Europen kevään 2020 maavertailussa Alankomaat on 12. sijalla ja täyttää järjestön kriteeristön 62-prosenttisesti. Suomi on samalla listalla kahdeksannella sijalla ja täyttää kriteeristön 66-prosenttisesti.
Suomessa perustuslain yhdenvertaisuutta koskevan lainkohdan "muun henkilöön liittyvän syyn" tulkitaan kattavan seksuaalivähemmistöön kuulumisen ja sukupuoleen liittyvät ominaisuudet. Sen sijaan perustuslain yhdenvertaisuuden suojan kattavuuden tulkintaa sukupuoli-identiteetin osalta ei ole. Suomen perustuslain yhdenvertaisuuspykälän alla viitataan myös sukupuoleen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.