Chile hyväksyi keskiviikkona lain, joka sallii 14 vuotta täyttäneiden muuttaa juridisen sukupuolensa ja nimensä ilman vaatimusta kirurgisista toimenpiteistä.
Senaatti hyväksyi uuden lain edeltävällä viikolla äänin 26-14 ja kongressi keskiviikkona 11. syyskuuta äänin 95-46. Laki odottaa vielä presidentti Sebastián Piñeran vahvistusta, mutta tämä on jo aiemmin ilmaissut tukevansa uudistusta.
Lakimuutoksen edistämisen puolesta on tehty työtä runsaan viiden vuoden ajan. Paikalliset hlbti-aktivistit ovat esittäneet tyytyväisyytensä, mutta särö heidän mukaansa jäi alaikärajaan. Sen toivottiin olevan vähemmän kuin 14 vuotta. Alaikäisen on saatava lupa vanhemmilta tai huoltajalta. Aktivistien mukaan tilanne lisää nuorten transsukupuolisten itsemurhariskiä. Konservatiivisemmat päättäjät olisivat halunneet alaikärajan 18 vuoteen.
Suomen jo valmistettu translaki jumissa
Suomen nykyinen lainsäädäntö vaatii lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolensa vahvistavalta. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo valmistellut esityksen translaiksi edellisellä vaalikaudella, mutta tuolloin hallituksessa mukana olleet kristillisdemokraatit eivät hyväksyneet esityksen antamista eduskunnalle, eikä nykyhallituskaan ole translakiuudistusta edistänyt perussuomalaisten ja sittemmin sinisten vastustuksen vuoksi.
Suomi on saanut kritiikkiä lainsäädännön syrjivyydestä. Juridisen sukupuolensa muuttavan transsukupuolisen on saatava diagnoosi ja läpikäytävä steriliteettiin johtavia lääketieteellisiä hoitoja. Esimerkiksi YK:n Kidutuksen vastainen komitea on kiinnittänyt huomiota Suomen nykyisen translainsäädännön ongelmiin.
Suomessa on myös avattu keskustelu ns. kolmannen juridisen sukupuolen ottamisesta käyttöön.