Ensimmäistä kertaa YLEn historian aikana keskustellaan henkilökuntalehti Linkissä avoimesti YLEssä töissä olevista homoista ja lesboista. Haastateltujen homojen ja lesbojen joukko on etusivulla ryhmäkuvassa. Jutun otsikossa kysytään, voisiko julkilesbo olla uutistenlukijana. Jutussa ihmiset esiintyvät omilla nimillään, mutta koska lehti on sisäinen tiedonvälityskanava, tässä referatissa heistä on vain nimen etukirjaimet.
Johanna Korhosen potkut saivat aikaan keskustelua myös YLEn sisällä. Onko yhtiö salliva ja tuoko hlbti-näkökulma mitään lisäarvoa?
Nykyisin Pohjois-Suomessa työskentelevä T. ei ole kokenut syrjintää. Hän oli 80-luvulla barrikaadeilla tämän asian suhteen eikä halunnut vaieta. Suhtautuminen uutistoimituksessa oli silloin ennakkoluulotonta. Mutta se, että tähän Linkin juttuun jouduttiin haravoimaan haastateltavia, ja jotkut sanoivat "ei", se kertoo, että asia ei ole ongelmaton.
Muutama kieltäytynyt sanoo, että julkinen ulostulo esimiehenä ei ehkä lisäisi katu-uskottavuutta.
Ruutukasvo H. miettii mukaantuloaan. Jos aikoisin uutisankkuriksi, en ehkä lähtisi tähän juttuun mukaan. Usea haastateltu pitää YLEä sallivana työyhteisönä. On kuitenkin niitäkin, jotka ovat eri mieltä, vaikka syrjintää tekojen tasolla ei ole sattunutkaan kohdalle. Päällikkö P. sanoo, että hiljaista syrjintää on. Jätetään sanomatta asioita.
Toimittaja S. sanoo, että hän on kohdannut rasistisia, seksistisiä ja homofobisia heittoja, mutta ei jaksa niihin aina puuttua. Myös toimittaja/ohjaaja P. on kohdannut negatiivisia asenteita ja näennäissuvaitsevaisuutta.
Yksi kääntäjä kertoo, että privaattielämä on yksityisasia ja voi itse päättää, mitä siitä kertoo,. Hän ei pidä olennaisena kertoa homoudestaan työpaikalla. Hän sanoo osaavansa työnsä ja muutkin arvostavat sitä, nekin joille homous on pelottava asia.
Toimittaja M. on aina halunnut elää avoimesti, kotona ja työssä. Muuten joutuisi olemaan varovainen ja etäinen, eikä hän halua sellaista elämää.
Toimittaja T sanoo, että avoimena voi käyttää koko persoonallisuuttaan. Hän haastatteli aikoinaan arkkipiispaa, ja uskoo, että hänen oma orientaationsa vaikutti näkökulmaan.
Vähemmistöt ovat YLElle tärkeitä. Homoja/lesboja on saman verran kuin ruotsinkielisiä. Päällikkönä toimiva L. sanoo, että vähemmistöt ovat myös valtakulttuurille eduksi. Niiden kautta tulee esiin epäkohtia ja aineksia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ruutukasvo H, sanoo, että jos ideointikokouksessa tuo esiin lesbonäkökulman, niin ilmapiirin ei pitäisi olla sellainen, että siinä taas lesbofeministi puhuu.
Puolet haastatelluista uskoo, että tapaus Korhonen ei olisi voinut tapahtua YLEssä, mutta puolet on sitä mieltä, että kyllä olisi voinut sattua. S. pohtii, että YLEn pitäisi olla suvaitsevaisuudessa askelen muita edellä. Suomessa homous on edelleen tabu ja sitä pidetään outona elämäntapana. Juontaja J. sanoi, että Korhonen nosti esiin ihmisoikeuskysymyksen, painokkaasti ja asiallisesti. Korhonen on saanut aikaan tuuletusta ympäri maata. Toimitussihteri V. sanoo, että vaikenemalla maailma ei muutu.