Seta vaatii maahanmuuttovirastoon kattavaa hlbtiq-ohjeistusta ja järjestelmällistä koulutusta

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 7

Seta ottaa tiistaina julkaisemassaan tiedotteessa esiin ministeri Paula Risikon vastauksen kansanedustaja Silvia Modigin tekemään kirjalliseen kysymykseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien turvapaikanhakijoiden asemasta turvapaikkakäsittelyssä.

Seta toteaa pitävänsä myönteisenä ministeri Risikon esiin nostamia toimia parantaa näihin vähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden tilannetta ja arvostaa vuoropuhelua Maahanmuuttoviraston kanssa.

- Toimet eivät kuitenkaan vielä ole riittäviä lhbtiq-turvapaikanhakijoiden aseman parantamiseksi, toteaa pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

- Maahanmuuttovirastoon tarvitaan kattava lhbtiq-ohjeistus, joka koskee niin turvapaikkahakemusten käsittelyä kuin turvapaikanhakijoiden yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden takaamista heidän ollessaan Suomessa, Tarjamo jatkaa.

Seta muistuttaa samalla, että turvapaikanhakijoita koskevat yleiset oikeuksien heikennykset, kuten oikeusavun rajaukset, vaikuttavat myös kielteisesti hlbtiq-turvapaikanhakijoihin.

Ministeri Risikko tuo esille, että Maahanmuuttovirastossa on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden tunnistamiseen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien erityisaseman huomioimiseen. Ministeri Risikon vastauksessa käsitellään uskottavuusarviointia sekä lähtömaan tilannetta ja erityisesti seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin kriminalisointia turvapaikan perusteena.

Seta korostaa, että uskottavuuden arvioinnissa tulee lähtökohtana olla hakijan itseidentifikaatio seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisesta, kuten YK:n pakolaisjärjestö UNHCR painottaa. Uskottavuuden arviointi on hyvin haastavaa, koska se vaatii syvällistä tuntemusta paitsi seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin ilmiöistä, myös hyvin tarkkaa tietoa ja tuntemusta lhbtiq-ihmisten elämästä eri kulttuureissa.

- Olisi varmistettava, että seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvien turvapaikkahakemusten käsittelijöiden koulutus on riittävän syvällistä, painottaa Tarjamo.

- Koulutuksen piirissä tulee olla kaikki olennaiset viranomaiset mukaan lukien turvapaikanhakijoita avustavat tulkit ja alaikäisten edustajat, unohtamatta muita viranomaisia, kuten hallinto-oikeuksia. Seta on valmis jatkamaan koulutusten kehittämistä Maahanmuuttoviraston kanssa, jatkaa Tarjamo.

Seta painottaa, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt joutuvat useassa maassa erityisesti muiden toimijoiden kuin viranomaisten vainon kohteiksi. Riittävää viranomaissuojelua ei kuitenkaan usein ole, vaikka maassa ei olisi identiteetit kriminalisoivaa lainsäädäntöä. Maatiedossa tulee kiinnittää riittävästi huomiota myös muiden kuin viranomaisten tekemään vainoon ja sen arvioimiseen, pystyvätkö tai ylipäätään haluavatko maan viranomaiset tosiasiallisesti suojella hlbtiq-ihmisiä ja -yhteisöjä.

Ministeri Risikko nostaa esille vastauksessaan myös Setan jäsenjärjestöjen yhteistyön vastaanottokeskusten kanssa ja jäsenjärjestöissä tehtävän hlbtiq-turvapaikkatyön.

- Setan jäsenjärjestöt, erityisesti HeSeta ja Pirkanmaan Seta, ovat tehneet arvokasta yhteistyötä vastaanottokeskusten kanssa. Järjestöjen pienillä resursseilla tekemä monimuotoinen tukityö on puolestaan ainutlaatuista ja täysin korvaamatonta monille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluville turvapaikanhakijoille. Tämä työ myös tukee turvapaikanhakijoiden kotoutumista Suomeen. Olisikin erittäin tärkeää, että tämän työn resursointi turvataan jatkossa, pääsihteeri Tarjamo sanoo.

Sisäministeri vastasi kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen hlbti-turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta
Silvia Modig teki kirjallisen kysymyksen hlbti-turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta
YK: Guidlines on international protection no. 9
Seta: Maahanmuuttovirastoon tarvitaan kattava lhbtiq-ohjeistus ja systemaattista koulutusta

7 kommenttia

"Järjestöjen pienillä resursseilla tekemä monimuotoinen tukityö".

Tässä tulee esille tämä valtion rakenteellinen homofobia, kun rahaa ei tipu ja tukityö on " pienillä resursseilla " tehtyä työtä. Tätä vastaan ei kukaan kapinoi ja vaadi enemmän.

RAHA tulee vastaan joka puolella: joko sitä on tai ei ole. Se vaikuttaa suoraan, mitä voi tehdä ja SETA pyörittää toimintoja ilmaisella sanoisko orjatyövoimalla. Tässä näkyy yhteiskunnan arvostus. Tässä näkyy mihin pääsee itsesyrjinnällä, kun ei uskalleta vaatia mitään: jos ei vaadi, ei saa.

Toisaalla heteronaiset vetävät miljoonia, kun ovat koko ajan pää auki mediassa ja joka puolella vinkumassa etuja ja tukia.

Niin sitä rahaa sitten tulee.
Nuo asiat ovat todella vaikeita tuomitsevasta ja kieltävästä yhteiskunnasta tuleville turvapaikanhakijaihmisille, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöön.

Yksikin tuntemani turvapaikanhakija kertoi, miten hän oli yli vuoden odottelun jälkeen olleessa ensimmäisessä haastattelussa kertonut, miten hänen miespuolinen ystävänsä surmattiin raa'asti.

Mutta hän ei ollut kyennyt kertomaan että hän rakasti sitä miestä, eli että se ystävä oli hänen salainen rakastettunsa. Eikä sitä tai hänen seksuaalisuuttaan oltu haastattelussa mitenkään kysyttykään.

Sitten hän oli haastattelun jälkeen mennyt läheiseen puistoon ja itkenyt siellä pitkän aikaa.

Hän ei tiennyt tuolloin että Suomessa voisi kertoa. Ja koska noiden kertominen lähtäömaassaan olisi ollut jopa kuolemantuomioon johtavien asioiden tunnustamista.

Hän sai sitten kielteisen päätöksen, minkä jälkeen hän vasta kykeni kertomaan lakimiehelle, joilla on nykyisin maksimissaan 6 tuntia aikaa hoitaa koko turvapaikka-asiakkaan käsittely, oikeusistuntoja myöten. Hän odottaa nyt vielä hallinto-oikeudesta päätösvalituksen ratkaisua.

Hänellä tosin oli todisteita homoudestaan ja tuosta suhteesta. Migrillehän ja oikeudellehan eivät useinkaan pelkät kertomiset riitä, vaan pitää olla todisteita, mitkä taas kovaa piilottelua vaativissa maissa voivat olla vaikeita olla, koska puhelimenkin joutuminen muiden käsiin ja viestien tai kuvein löytyminen voi olla kohtalokasta.

Migrillä oli etenkin aiemmin ja yhä nykyäänkin pahoja puutteita tehdä selväksi oikeusperiaatteet ja yhteiskunta-asenteet Suomessa seksuaalivähemmistöjen osalta. Tai niiden kertomistavassa on puutteita, etteivät ne tule ymmärretyiksi.

Myöskin se että kun turvapaikanhakijoilta kerätään passi poliisille säilöön turvapaikanhakuprosessin ajaksi, mutta heille ei anneta mitään rajoitetusti henkilötodistukseksi (ikänsä osoittamiseen) käypää siksi aikaa, joka on ollut yli kaksi vuottakin, on kyllä oikeustajun vastaista. Tuosta on aiheutunut sitä ongelmaa, etteivät he voi suomalaisten kanssa ystyvystyttyään päästä useinkaan illanviettopaikkoihinkaan tms, joissa on ikätarkastus ja joissa (monesti persu-henkiset) ovimiehet torppaavat heidät. Toisaalta ovimiehetkin ovat puun ja kuoren välissä, koska ikä pitäisi tarkistaa, mutta koska poliisi on ottanut säilöön turvapaikanhakijan ikätodisteen. 2015 syksystä alkanut tilanne on ollut erityisen hankala, koska osalla seksuaalivähemmistöihinkin kuuluvista turvapaikanhakijoista ensimmäiseenkin haastatteluun pääsy on voinut kestää jopa pitkälti toista vuotta ja sen jälkeen päätöksen saaminen vielä jopa puoli vuotta. Tiedän itsekin erään homo-pakolaisen, joka tuli Suomeen 2015 syksyllä, pääsi haastateluun 2017 toukokuulla ja sai äskettäin sitten onneksi viimein turvapaikan. Mutta siihen meni 2 vuotta.
Jos hänetkin olisi turvapaikkakäsittelyssä tunnistettu aiemmin, olisi hän päässyt kotoutumaankin nopeammin. vok.ssahan on ollut tarjolla "huikeat" 1 tunti viikossa suomenkielen opetusta, millä ei pitkälle pötkitä kielen oppimisessa, mutta pitkillä odotteluajoilla vok:ssa tuhlataan hirvittävästi aikaa ja resursseja.

Turvapaikkaprosessissa on selvästi vikana sekin, ett kaikki turvapaikanhakijat laitetaan samaan jonoon. Siellä pitäisi tehdä jonkinlaista esihaastattelua, selvitystä siitä, ketkä turvapaikanhakijoista kuuluvat esim. sota/kriisipakolaisiin (-> tilapäinen vok-turvapaikka kriisin ajaksi?) ja ketkä erityissuojelua tarvitseviin (pysyvämpi turvapaikka, oleskelulupa -perusteiset), eli heidän tunnistamiseensa, jotta päätösten tekoa ja turhaa ylipitkään odotuttamista saataisin karsittua.
Nyt seksuaalivähemmistö-pakolainen joutuu odottamaan jonossa, vaikka hänellä olisi kaikki evidenssi ja kykenisi kartomaankin, eikä hänelle ole vok-odottelussa tarjolla kotoutumisen aloitusta. Tuolla on hyvinkoulutettuja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, turvapaikan saajia, jotka ovat joutuneet "lojumaan" vok:ssa toista vuotta ja heillä työelmään siirtymisessä päähaaste on kielen oppiminen, mikä pitäisi saada tehokkkaasti käyntiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Toki myös sateenkaari-tukijärjestöjen pitäisi yrittää kehittää ja tarjota kotoutumista tukevaa toimintaa. Tukiryhmätominta, jossa vietetään aikaa jakautuen hlbt-maahanmuuttajien kieliryhmiinkin, mutta jossa ei saa olla kanta-asukkeja mukana, on osin hlbt-maahanmuuttajille mentaalisesti avuksi, mutta siinäkin on samaa problematiikkaa, kuin usean turvapaikan saaneen asuttamisessa kimppakämppään (puhumaan lähtömaansa kieltä).
Nykyisellään esim HeSetan Together-ryhmä on liiankin suljettu. Sen olisi hyvä kommunikoida hieman ulospäinkin, esim. pitämällä blogia tai tuottamalla facesivulleen jotain juttuja. Nykyisellään sen toiminta, mikä toki on sisältäpäin varmaasti hyvää, näyttäytyy ulospäin hieman ghettomaiselta. Toki senkin resurssit ovat erittäin rajalliset ja yhteydenotot vok:sta ja turvapaikanhakijoilta ympäri maata työllistävät. Seta, Together yms voisivat myös panostaa jonkinlaiseen infomateriaaliin, esitteeseen hlbt-turvapaikan hakijalla / saaneelle, eli jokin info-esite, kirjanen muutamalla kielellä. Nyt niitä ilmeisesti käydään läpi puhumalla, mikä ei ole resurssien käytöön kannalta kovin tehokas tapa, ei ainakaan asioissa, joista puhuminen toistuu turvapaikanhakijoiden / saaneiden kanssa. Myös kanta-asukit kaipaisivat infoa ja tietoa, avittaakseen turvapaikanhakijoita / saaneita, maahanmuuttajia.

Tosin tuo sama ongelma on vielä suurempana ja paljon tehottomampana Migrillä ja sosiaalitoimella, joilla ei ole (tiettävästi) olemassa mitään kunnollista kirjallista materiaalia turvapaikan saanneellekaan, Suomessa elämisen käytännön asioista, vaan heille selitellään niitä (tehottomasti) tapaamisissa. Tuon on huomannut kun turvapaikan saaneet kyselevät esim. sellaisia käytännön asioita, että mistä täältä löytää lääkärin ja miten otetaan yhteyttä, eli heille ei anneta infoa edes tuosta.
Maahanmuuton prosesseissa on siis myös täyisin älytöntä puutehöttöä ja tehotonta hoitamista. Helsingin kaupunginkaan sivustolla ei ole yhtään mitään infokoostetta, ei edes tärkeimmistä palveluista esim. arabiaksi. Tietenkään sinne ei arabiaksi pidäkää paljoa laittaa infoa, mutta jokin koostesivu perusasioista kyllä olisi varmasti hyödyllinen ja kustannustehokas, tuon kielen maahanmuuttajilla, joilla se suomenkielen opiskelu on vielä alkuvaiheissa.

Pääkaupunkisedullakin vok-palveluja tuottava Luona Oy on tahkonnut liikevoittotullosta ja "kehuskelivat" että heillä on 1 suomenkielen opettaja. Siellä on tarjolla tosiaan suomenkielen opetusta turvapaikanhakijalle 1 tunti viikossa.
Luonalla olisi liikevoitoistaan hyvin varaa palkata muutama kielenopettaja lisääkin.

Kommenttia muokattu: 08.11.2017 klo 15:55