Sisäministeri vastasi kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen hlbti-turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 2
Maahanmuutovirasto vastaa turvapaikka-asioiden käytännön huolehtimisesta.

Sisäministeri Paula Risikko (kok) on vastannut kirjalliseen kysymykseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta, jonka kansanedustaja Silvia Modig (vas) teki tälle syyskuun lopussa.

Modigin tekemä kirjallinen kysymys oli neliosainen.

- Miten hallitus varmistaa, että seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien turvapaikanhakijoiden erityisasema huomioidaan ja oikeusturva taataan turvapaikkamenettelyssä?

- Miten varmistetaan, että seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuva vaino kyetään tunnistamaan turvapaikkahaastattelussa ja turvapaikkahakemusta koskevassa päätöksenteossa?

- Miten huomioidaan lähtömaan lainsäädäntö niiltä osin kuin se kriminalisoi hakijan identiteettiä?

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

- Miten huolehditaan turvapaikkahakemuksia käsittelevin viranhaltijoiden ja muiden turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien riittävästä osaamisesta seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvissä sensitiivisissä kysymyksissä?

Eduskunnan verkkosivuilla luettavissa olevassa ja maanantaille 23.10.2017 päivätyssä vastauksessa sisäministeri Risikko selostaa käytäntöjä, joilla tämä katsoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden erityisaseman tulevan otetuksi huomioon Maahanmuuttovirasto Migrin toiminnassa.

Vastauksessaan sisäministeri toteaa, että Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat ovat usein erityisen tuen tarpeessa turvapaikkaprosessissa ja heidän erityisasemansa huomioidaan, mikäli siitä saadaan prosessin aikana viitteitä. Hänen mukaansa turvapaikkahakemusta ratkaistessaan Maahanmuuttovirasto arvioi aina hakijan kertomuksen, muun näytön ja lähtömaatiedon perusteella, onko hakijalla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan.

Sisäministerin mukaan turvapaikkapuhuttelussa hakijan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen otetaan erityisesti huomioon ja hakijoita rohkaistaan kertomalla, että seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen on Suomessa hyväksyttyä ja asiasta voi puhua vapaasti ilman pelkoa siitä, että tieto leviäisi. Vastauksessa kerrotaan myös, että asiaa pyritään kartoittamaan mahdollisimman yksinkertaisin kysymyksiä, eikä keskustelua perusteta länsimaiselle terminologialle, vaan hakijaa pyydetään itse identifioimaan itsensä. Sisäministeri toteaa asian käsittelyn olevan joskus hakijalle vaikeaa, ja että ainoat käytettävissä olevat kotimaan termit ovat voimakkaasti halventavia.

Eri maiden tilanteen arvioinnin osalta ei ministerin vastauksen mukaan turvapaikkaperusteeksi riitä pelkkä homoseksuaalisuuden kriminalisoivan lainsäädännön olemassaolo.

- Jos lakia kuitenkin käytännössä sovelletaan ja homoseksuaaleja tuomitaan kohtuuttomiin tai syrjiviin rangaistuksiin, näitä toimia voidaan pitää vainoksi katsottavina tekoina, todetaan ministerin vastauksessa.

Sisäministeri katsoo, että erilaisten koulutusten avulla varmistetaan se, että turvapaikkapäätökset ovat oikeita ja lakiin perustuvia ja että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden oikeusturva voidaan taata. Sisäministeri viittaa myös yhteistyöhön Seta ry:n kanssa ja järjestön antamaan aihepiiriin liittyvään koulutukseen. Vuonna 2018 ovat sisäministerin mukaan käynnistymässä turvapaikkayksikössä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen -koulutusmoduulin koulutukset.

Sisäministerin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt otetaan huomioon myös vastaanottokeskusten toiminnassa.

- Vastaanottokeskusten tulee kaikissa palveluissaan ja toimissaan huomioida haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat ja tarvittaessa järjestää heille erityisiä tukipalveluita. Vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja ovat avainroolissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asiakkaiden tukemisessa ja mahdollisten palvelujen järjestämisessä. Yleinen valistaminen tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta yhteistasolla on osa ammatillista työskentelyä, todetaan ministerin vastauksessa.

Sisäministeri toteaa vastaanottokeskusten tekevän tiivistä yhteistyötä Setan ja muiden tukitoimintaa järjestävien järjestöjen kanssa asiakkaina olevien seksuaalivähemmistöjen palveluiden järjestämiseksi sekä henkilökunnan tietoisuuden lisäämiseksi.

Ministerin mukaan Setalla on isoimmissa kaupungeissa turvapaikanhakijoille tarkoitettuja vertaistukiryhmiä ja vastaanottokeskukset osaltaan edistävät halukkaiden hakijoiden mahdollisuutta osallistua näiden ryhmien toimintaan. Turvapaikka-asioista vastaava Maahanmuuttovirasto Migri on aiemmin perustellut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden siirtoja pois Helsingistä sillä, että muillakin paikakunnilla on Setan jäsenjärjestöjä. Setan piiristä on kuitenkin todettu, että ainoastaan pääkaupunkiseudulla on resursseja järjestää riittävässä mitassa tukitoimintaa hlbti-vähemmistöihin kuuluville turvapaikanhakijoille.

- Tähän olemme vastanneet ja toivomme laajemminkin tiedostettavan, että vaikka olemme yksi monista valtakunnallisen Setan jäsenjärjestöistä, ei HeSetan toiminnan muotoja ja muita pääkaupunkiseudun tukipalvelumahdollisuuksia voi verrata muiden paikkakuntien tarjoamiin palveluihin, todetaan HeSetan lokakuussa julkaisemassa tiedotteessa.

HeSetan piirissä toimiva turvapaikanhakijoita ja -pakolaistaustaisia palveleva Together-työ etsii parhaillaan akuutisti kotimajoituksen tarjoajia pääkaupunkiseudulta, koska useita HeSetan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden ja pakolaistaustaisten Together-vertaistukitoiminnan jäseniä uhkaa siirto Helsingistä muualle Suomeen.

Maahanmuuttovirasto Migri on saanut arvostelua toiminnastaan

Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu, Seta ja HeSeta ovat nostaneet esille ongelmia, joita hlbti-vähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat turvapaikkaprosessin aikana kohtaavat. Näitä ovat hakijan identiteetin uskottavuuden arviointi, vastaanottokeskuksissa ja muualla ilmenevä väkivallan uhka sekä hlbtiq-sensitiivisen tuen puute.

Facebookissa julkaistussa tiedotteessaan HeSeta muistuttaa, että yksityisihmisten mahdollisen avun ei myöskään tulisi korvata palveluja, jotka kunta/kunnat ja Maahanmuuttovirasto Migri ovat laissa velvoitettu toteuttamaan.

Maahanmuuttovirasto Migri perui kesällä osallistumisensa Helsinki Pride 2017 -kulkueeseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kohtelun perusteella saamansa kritiikin vuoksi. Viraston oli tarkoitus osallistua kulkueeseen Yhdenvertaisuusvaltuutetun kutsumana viranomaisten yhteisessä kulkuneuvossa, jossa mukana on esimerkiksi poliisi.


Eduskunta: Vastaus kirjalliseen kysymykseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistö- jen asemasta turvapaikkamenettelyssä (pdf)
Silvia Modig teki kirjallisen kysymyksen hlbti-turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta
HeSetan Together-työ etsii kotimajoituksen tarjoajia pääkaupunkiseudulta

2 kommenttia

Kommentoin sellaisia asioita että ensiksikin ministeri Risikon vastauksen teksti on pitkälti samaa, millaisia vastauksia Migri on antanut aiemminkin niille, jotka Migriltä ovat hlbt-turvapaikanhakijoiden tilannetta kommentoineet. Ministerin vastaus vaikuttaa siis koko lailla Migrin kijoittamalta, mikä toki osin on ymmärretävääkin, osin ei.

Ministeri tuo esille että turvapaikanhakijalta kysellään yksinkertaisin kysymyksin asiaa seksuaalsiuudenkin osalta. Monet hlbt-turvapaikanhakijat ovat kuitenkin kertoneet, ettei heiltä Migrin esimmäisessä haastattelusa ole asiaa kysytty - ei ainakaan niin että he olisivat sen ymmärtäneet.

Sen perusteella, mitä hlbt-turvapaikanhakijat ovat kertoneet haastatteluista ja mitä olen heiltä kysynt, on tullut kuva että Migri ei ymmärrä informoida turvapaikanhakijoita ymmärrettävästi olennaisista, kertomaan rohkaisevista asioista, kuten Suomen kulttuurista uskonnoista vapaampana maana, sekä myös esim. seksuaalisuuden vapaudesta täällä (osassa pakomaista avioliiton ulkopuolinen seksi on kovastikin rangaistavaa ja siksi turvapaikanhakijat eivät ehkä uskalla siitä kertoa täälläkään lainkaan, elleivät ole saaneet informaatiota että asia on täällä toisin) ja toki myös viranomaisten luotettavuudesta.

Itselleni on syntynyt kuva että osalla hlbt-turvapaikanhakijoista kiikastaa tuo, etteivät kertakaikkiaan tiedä Suomen oloista, eivätkä saa siihen tietoa, mikä Migrin tulisi tuoda heille selväksi ja ymmärrettäväksi ennen haastattelua tai sen aluksi. Jos vain suoraan eltaan haastattelussa kysyä seksuaalisuudesta, voi se olla hlbt-turvapaikanhakijalle samankaltainen tilanne kuin pakomaassaan viranomaisten kanssa - eli varovat visusti kertomista, pakomaassaan tietämiensä pahojen seuraamusten pelossa.

Monille hlbt-turvapaikanhakijoille se pakolaisuus on keskeisesti henkilökohtainen asia, eli pakenvat itse itsenään, tietäen mitä pakomaassa ajatellaan heidän rakastamisestaan ja rakastelustaan. He eivät siis miellä tai tiedä olevansa osa muita hlbt-ihmisiä, vaan pakenevat itsenään.

Tuossa äskettäin eräskin jemeniläisen hlbt-pakolainen kertoi että ennen sitä, kun hän oli oppinut englantia ja ennen kuin oli päässyt internetin ääreen, hän ajatteli vain olevansa ainoa koko maailmassa, joka pitää toisesta miehestä. Sitten hän sai selville ja tajusi vasta parikymppisenä, ettei olekaan ainoa koko maailmassa.

Miisterin vastauksessa ei myöskään tunnuta ymmärrettävän sitä suurta ongelmaa, mikä hlbt-turvapaikahankijoilla on vastaanottomkeskuksissa muiden keskenllä, paljastua muille hlbt-ihmisinä. Vastaanottokeskuksissahan ei monissakaan ole turvapaikanhakijoilla edes mitään lukittavaa paikkaa, kaappia tms. tavaroilleen, joten muut voivat penkoa toisten tavaroita ja jos niissä on jotain, mistä voi paljastua hlbt-ihmiseksi (esim. turvapaikanhakijan todistusaineistoakin), on se erityisen suuri ongelma ja uhka hlbt-turvapaikanhakijoille. Ja jo tuonkin takia heille olisi vähintään tarve olla oma vastaanottokeskus.
Puhumattakaan heidän tarpeestaan olla ja päästä kaltaistensa ihmisten seuraan turapaikanhakijoiden keskusksessakin. He saattavat olla entistäkin enemmän yksin, koska edes sukulaisia ja läheisiä ei ole.

Ja jos turvapaikanhakija ei ole rohjennut kertoa alussa, saattaa siitä olla seuraus, mikä näkyy joissakin hlbt-pakolaisten saamissa kielteisissä valitusten jälkeisissä oikeuspäätöksissä. Niissä on tekstiä jossa epäillään hlbt-ihmisenä olon todenperäisyyttä, koska ei ole heti alussa kertonut.

Oma lukunsa ovat sitten biseksuaalit, jotka hekin voivat olla tietyissä maissa kuolemanvaarassa, jos toteuttavat seksuaalisuuttaan ja paljastuvat siitä. Eräissä maissa helläkin kerrasta kiinni jääminen voi johtaa hengenmenoon.

Toki vaikeaa Migrillä ja hallinto-oikeudella, erottaa jyvät akanoista, mutta jotain tuolla mättää useissa kielteisissä päätöksissä silti, varsin selvästi varmojen hlbt-ihimisten kohdalla.

Varmastikin enintään Helsingin ja ehkä Tampereen Setoilla voi olla mahdollisuuksia hlbt-pakolaisten tukemiseen. Resurssivaatimuksena kun on myös kielitaitovaatimusta, koulutusammattilaisuuden lisäksi.

Hlbt-turvapaikanhakijoissahan on myös väkivallan ja kidutuksen uhreiksi joutuneita ja Suomessa kidutuksen uhrien tukikeskus taitaa olla vain Pääkaupunkiseudulla.

Maailmantilanne on nyt aiempaa huonompi hlbt-ihmisoikeuksissa, koska voimakkaammat, aktiivisemmat tukivoimat ovat aiempaa vähemmässä osin. uskontojen maailmanneuvotoa ja YK:takaan ei kiinnosta tarpeeksi hlbt-fobia-joukkotuhouskontoaseiden riisuntaponnistelut.

Kommenttia muokattu: 20.10.2017 klo 23:12
Käytännössä ei juuri tehdä mitään. Tämä "otetaan huomioon-mantra " ei tarkoita yhtään mitään. SETA ei saa yhtään enempää rahaa, jotta käytännössä tapahtuisi edistymistä.

Tämä rahan puute onkin aika ratkaiseva tekijä, mitä voidaan tehdä.

Tässä tulee esille myös se miten seksuaaliset vähemmistöt jäävät hyvinvoinnnin ulkopuolella ja heteroiden jalkoihin jo alkumetreillä.

Heteroakat kiljuvat suu auki viimeksi mm me too - kampanjassa, mutta jos homot kertoisivat miten heitä häiritään, niin pitäisi perustaa uusi naisvankila.