Jossain määrin yllättävä aihe on Suomen ruotsinkielisen sateenkaariviikonlopun teema: ”Band”, suomeksi sidos, liitos tai sitomisväline. Järjestäjänä on yhdistys Regnbågsankan, joka jo 10 vuoden ajan on sitonut yhteen ruotsinkielisiä hlbtiq-ihmisiä.
Regnbågsankan on pyrkinyt luomaan sidoksia ruotsinkielisiin kouluihin ja suureen yleisöön. Regnbågsankanin uusi puheenjohtaja Catariina Salo toivoo qx.se-nettilehden haastattelussa, että yhdistys pystyy luomaan hyvän sidoksen myös jäseniinsä päin.
Yksi syy tämän aiheen valitsemiselle oli suomalais-ruotsalaisen Kaj Heinon kuolema runsas vuosi sitten. Kaj Heino kuoli tapaturmaisesti. Hänen henkilökohtaisen kiinnostuksensa kohde oli dominanssi ja alistuminen. Hän osallistui aikaisemmin sateenkaariviikonlopun tapahtumiin, ja hän oli muistanut Regnbågsankania testamentissaan.
Mennyt vuosi on muullakin tavoin ollut uudenlaisten sidosten ja liittojen vuosi. Uusi avioliittolaki sallii samaa sukupuolta olevien avioliitot. Ruotsinkielisessä satenkaarimessussa Johanneksen kirkossa perjantai-iltana esitettiin interaktiivinen sidos-taideteos, jossa luotiin sidos toinen toisiimme. Qx.se:n haastattelussa Monika Pensar sanoo, että ruotsinkielisiä sateenkaarimessuja on järjestetty lähes 10 vuotta ja sinä aikana messu on ollut erityislaatuinen ”jumalanpalveluslaboratorio”, jossa rohkeasti on kokeiltu uusia yhteenkuuluvuutta lisääviä messun osia.
Myös uudenlaisten sidosten kanssa ollaan tekemisissä. Maahan on tullut paljon turvaa ja parempaa elämää hakevia maahanmuuttajia. Miten heihin luodaan sidoksia, jotka auttaisivat sopeutumisessa. Ja miten luodaan sidokset niihin turvapaikkaa hakeviin, jotka ovat halunneet liittyä eri syistä suomalaisiin uskontokuntiin. Ruotsinkielinen sateenkaarimessu on yksi niitä paikkoja, jossa ei kysytä henkilön tunnustuksellista taustaa, maailmankatsomusta tai uskon lujuutta. Kaikki ovat olleet yhtä tervetulleita.
Sunnuntaina sateenkaariviikonlopun ohjelmassa on työpaja, jossa tutustutaan japanilaiseen shirabi-sidontaan. Työpaja on täyteen buukattu.
Vuonna 1990 homomiesten aloittama Datafobi-niminen elektroninen yhteydenpitojärjestelmä oli nykyisen sosiaalisen median varhaisaste. Siellä oli syyskuussa 1991 nimimerkki Amanin kirjoittama pienoisnovelli, jonka teemana oli koulupojan outo tunne, kun koulutoveri välitunnilla sitoi hänet lukolla vyölenkistä.
Kahdeksan vuoden ikäisenä olin pienessä koulussa. Oli välitunti ja olin toisen kaverin kanssa järjestäjänä. Siellä järjestäjät olivat koko välitunnin sisällä. Työt tulivat nopeasti tehdyiksi, eikä siinä ollut paljonkaan tekemistä. Yhdellä välitunnilla kaveri keksi pienellä lukolla kiinnittää meidät lantioilta farkun vyölenkistä yhteen. Olimme vähän aikaa kiinni toisissamme...
Guldankan-palkinto
Suomen ruotsinkielisen sateenkaariviikonlopun pääjulassa lauantai-iltana perinteisesti jaetaan palkinto: vuoden Guldankan. Tämän kunniapalkinnon saa ihminen, joka on vuoden aikana merkittävällä ja positiivisella tavalla vaikuttanut HLBTI-ihmisten elämään tai ollut merkittävästi näkyvissä.