Taiteilija Arvo Summanen eli hiljaisesti elämänsä. Hän oli akateemisen koulutuksen saanut taiteilija. 1950-luvun lopulla hän liittyi ns. Brondan vintin taiteilijoihin. Muutama köyhä taiteilija sai yösijan Brondan vintiltä, ja siellä elettiin sekalaista elämää ja tehtiin taidetta. Alakerrassa oli Cafe Bronda ja ikkunat Espan puistoon. Kommuuniasumista kesti vuoteen 1962 saakka, jolloin koko joukko häädettiin pois liian boheemisen elämän vuoksi. Ryhmä oli kuitenkin saanut taidepiirien huomiota, ja heitä kutsuttiin lehdissä "uusekspressionisteiksi".
1960-luvulla Summanen asui missä milloinkin, tuttavien nurkissa. Joitakin näytttelyitä oli, mutta hän ei koskaan ollut taiteilijaeliitin keskiössä, vaan enemmän "yksinäisenä sutena", oman tien kulkijana. Rahaa oli vähän, ja hän joutui pyytelemään tupakkarahaa tuttaviltaan. Kuitenkin taiteen tekeminen jatkui - se oli jonkinlainen sisäinen pakko.
1970 hän pääsi Villa Furunäsiin, Meilahdessa lähellä Seurasaaren siltaa sijaitsevaan taiteilijataloon. Elämä vakiintui. Summasen hyvin tuntenut taiteen kerääjä kertoo, miten hän 1970-luvulla usein kävi kesällä Seurasaaren uimalassa ja kotimatkalla poikkesi tapaamaan Arvo Summasta. Taiteilijataloon mahtui 4-5 taiteilijaperhettä.
Vuonna 1991 Arvo Summanen sai taiteilijaeläkkeen. Samana vuonna Gambrinissa varakas ystävä pyysi Arvon ja tämän uuden nuoren tuttavuuden mukaan uudenvuodenjuhliin Kyprokselle. Siitä vaan - haettiin liput. Varakas ystävä maksoi kaikki.
Summasen tunteneilla on hänestä lukemattomia tarinoita. Hän tunsi laajasti kulttuuripiirejä. 2000-luvulla Summanen ja presidentti Halonen kävivät uimassa samassa paikassa, ja Arvo Summanen pyysi naapurinsa, Tarjan, kotiinsa kahville. Turvamiehiä hän ei päästänyt sisään, vaan ne joutuivat kuikuilemaan ulkosalla.
Vuodelta 2004 on Summasen teos "Hyppy". Siinä hän hyppää alas kalliolta jonkin jengin ahdistamana. Olisiko kyseessä muistuma Laakson ja Mäntymäen jengeistä, jotka jahtasivat homoja?
Veljen kuoltua 2000-luvun alussa Arvo Summanen sai suuren perinnön. Veli oli voittanut lotossa miljoonia. Kuitenkin Arvo Summanen jatkoi entistä elämää, jossa lenkkimakkara oli usein tärkein osa lounasta. Äkkirikastuminen näkyi siinä, että nyt oli varaa väreihin ja kankaisiin. Viimeisten vuosien aikana syntyi 300 maalausta. Taidearvostelijoiden mielestä hän loppuaikoinaan työskenteli vapautuneesti, ilman taloudellista ahdinkoa. Taiteilijaliiton jäseneksi hänet hyväksyttiin vasta kuolinvuotenaan.
Arvo Summanen kuoli vuonna 2006 sydän- ja keuhko-ongelmiin. Kuollessaan hän oli 78-vuotias. Koko hänen suuri peritty omaisuutensa ja taulut siirtyivät Saskia ry:lle, joka on vuonna 1948 taiteilijoiden puolisoiden perustama tukiyhdistys (alunperin Taiteilijoiden rouvat ry). Saskiat ovat mukana Vantaan taidemuseon näyttelyn järjestelyissä. Varat on säätiöity ja käytetään toivottavasti niin kuin on määrätty, eikä säätiön hallintoon ja kokouspalkkioihin, niin kuin joissakin säätiöissä on nähty.
Vantaan taidemuseo sijaitsee Myyrmäen aseman vieressä, ja se on auki tiistaista lauantaihin. Näyttely "Arvo Summanen - Brondan vintin legenda" päättyy tammikuun 30. päivänä, 2016. Aikaa on siis vielä pari viikkoa.
Näyttelyn kuraattorin, Otso Kantokorven blogi
Toinen Kantokorven blogi