Seitsemän prosenttia suomalaisista ei haluaisi homoa naapurikseen. Asia käy ilmi Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin NIMBY-mittarista. Vuonna 2005 vastaava luku oli 11 prosenttiyksikköä huonompi - 18 prosenttia.
Myös ihmiset, joilla on aids hyväksytään nykyään paremmin naapureiksi kuin kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2005 vastaajista 18 prosenttia ei hyväksynyt, nyt luku on kymmenen prosenttia.
Yli puolet vastaajista ei halunnut naapurustoonsa huumeiden väärinkäyttäjiä (78%), henkirikoksista tuomittuja (66%) tai alkoholisteja (61%). Vierastettavia ryhmiä olivat myös skitsofreniaa sairastavat (32%) ja muista kuin henkirikoksista tuomitut (26%). Asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat muuttuneet suopeammiksi. Vuonna 2005 heihin suhtautui torjuvasti 30 prosenttia vastaajista ja nyt 17 prosenttia. Asenteet maahanmuuttajia kohtaan eivät barometrin mukaan ole suuresti muuttuneet; tähän ryhmään kuuluvia ei haluaisi naapurikseen 17 prosenttia vastaajista. Luku on ollut 20 prosentin tuntumassa koko kymmenen vuoden mittaushistorian ajan. Eri rotuun kuuluvia tai eri uskontoa tunnustavia ei halunnut naapurikseen kuusi prosenttia vastaajista. Poliisia vierasti naapurinaan neljä prosenttia ja susipareja yksi prosentti vastaajista.
Naapurustoonsa miltei kaikki hyväksyy 12 prosenttia vastaajista. Kymmenen vuotta sitten luku oli seitsemän prosenttia.
Mielenterveysbarometri on vuodesta 2005 kysynyt suomalaisilta, mitä ihmisryhmiä he eivät haluaisi naapurikseen. Lyhenne NIMBY viittaa lauseeseen "not in my backyard" (suom. ei takapihallani). TNS Gallupin Gallup Kanava -kotitalouspaneelissa 1055 suomalaista ikäryhmässä 15-74 -vuotiaat vastasi tähän barometrin osioon.
MTLK: Mielenterveysbarometrin NIMBY-mittari: suvaitsevaisuus kasvanut 10 vuodessa
