Suomen sijoitus koheni ILGA-Euroopan hlbti-vähemmistöjen asemaa selvittävässä maavertailussa

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 4
Kartta hlbti-vähemmistöjen asemasta Euroopan alueella. Asteikko on vihreästä keltaisen kautta punaiseen (kuva: ILGA-Eurooppa)

ILGA-Eurooppa-järjestön sunnuntaina julkaiseman vertailun mukaan Suomi on vuonna 2015 Euroopan 13. paras maa hlbti-ihmisten ihmisoikeuksien toteuttamisessa. Suomen sijoitus nousi edellisestä vuodesta neljä pykälää. Sijoitusta paransivat vuodenvaihteessa voimaan tulleet yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakiuudistukset sekä ulkomaalaislain uudistus.

ILGA-Euroopan vertailusta kertoo Seta tiedotteessaan.

Vertailun parhaana maana jatkaa Iso-Britannia. Toiseksi paras oli Belgia, ja kolmanneksi nousi merkittäviä muutoksia lainsäädäntöönsä tehnyt Malta. Suomen edellä ovat lisäksi Ruotsi, Kroatia, Espanja, Alankomaat, Norja, Tanska, Portugali, Ranska ja Islanti. Suomen jälkeen seuraavina ovat Saksa, Itävalta ja Unkari, joissa yli puolet ILGA-Euroopan edellyttämistä toimista toteutuu.

Suomen lähinaapureista Viro on sijalla 24, Puola sijalla 33, Liettua sijalla 35, Latvia sijalla 37 ja Venäjä viimeistä edellisellä sijalla 48. Peränpitäjä on Azerbaizan.

Suomi etenee, mutta puutteita lainsäädännössä on

Pohjoismaista Suomi menestyi vertailussa heikoiten. Suomessa on toteutunut 62 prosenttia ILGA-Euroopan edellyttämistä toimista, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 45 prosenttia.

Suomen pisteitä vähentävät translakiin liittyvät ihmisoikeusongelmat, vanhemmuuden vahvistamisen hankaluus ja hlbti-toimintaohjelman puuttuminen. Myöskään samaa sukupuolta olevien parien avioliitot ja oikeus adoption hakemiseen eivät ole vielä voimassa, vaikka laki onkin jo hyväksytty.

Setan sunnuntaina julkaistussa tiedotteessa puheenjohtaja Panu Mäenpää iloitsee Suomen sijoituksen noususta, mutta muistuttaa, että moni tärkeä uudistus jäi uudelle hallitukselle.

Tahdon2013-kampanja ja arkkipiispan anteeksipyyntö huomioitiin raportissa

ILGA-Eurooppa julkaisi samalla maakohtaisen raportin Euroopan maiden kehityksestä hlbti-ihmisten oikeuksissa viime vuonna. Suomen osalta raportissa nostetaan lakiuudistusten lisäksi esiin muun muassa Tahdon2013-kampanja tasa-arvoisen avioliittolain puolesta sekä arkkipiispan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille esittämä anteeksipyyntö. Raportti tarjoaa tiiviissä ja helposti ymmärrettävässä muodossa ajantasaista tietoa kunkin Euroopan maan tilanteesta.

Neljäs vuotuinen raportti

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kattojärjestön ILGA-Eurooppa julkaisi nyt neljättä kertaa kattavan vuosiraportin lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transihmisten asemasta eri maissa sekä kartan, jossa kaikki Euroopan maat on pisteytetty sen mukaan, miten hyvin ne toteuttavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Pistetaulukon rakennetta on muutettu edellisestä vuodesta, joten pisteet eivät ole suoraan verrannollisia edellisvuoteen, mutta maiden keskinäiset sijoitukset ovat vertailukelpoisia.

Vertailu on julkaistu vuosittain 17.5. vietettävän kansainvälisen homo-, bi- ja transfobian vastaisen päivän (IDAHOT) alla.

ILGA-Eurooppa (ILGA-Europe) on maailmanlaajuisen ILGAn (the International Lesbian, Gay, Bisexual, Transgender and Intersex Association) Euroopan aluejärjestö. Se on yli 300 hlbti-järjestön kattojärjestö, joka vaikuttaa asiantuntijana muun muassa Euroopan Unioniin, Euroopan neuvostoon ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien toteuttamiseksi.

rainbow-europe.org
Seta: Suomen sijoitus koheni seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen maavertailussa
www.ilga-europe.org
Seta: Ihmisoikeusuudistukset hallitusneuvotteluihin

4 kommenttia

  • 1 / 4
  • Alamäki
  • 10.5.2015, 22.33
Huonompaan mennään varmasti nyt kun oikeisto otti vallan...
Hallitusvastuun todennäköisesti ottavista ryhmistä oikeistolaisin näyttäisi olevan samalla hlbti-myönteisin. Kaksi muuta ryhmää sijoittuvat oikeisto-vasemmisto -akselilla keskivälille, mutta ovat hlbti-kysymyksessä tuota oikeistolaisinta vanhoillisempia.

Silti mitään erityisiä merkkejä takapakista ei minusta ole, vaikka hallitukselta ei ehkä ole myöskään odotettavissa suuria avauksia hlbti-yhdenvertaisuuskysymyksissä.

Eduskunta näyttää olevan hlbti-kysymyksissä pari piirua edellistä avarakatseisempi, ja hlbti-aihepiiriin liittyvissä kysymyksissä äänestetään perinteisesti ilman ryhmäkuria (paitsi perussuomalaissa ja kristillisissä).