Helsingissä on joukko "lippakioskeja", ja ne on vuokrattu kioskiyrittäjille määräaikaisilla vuokrasopimuksilla. Kioskit omistaa Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston tilakeskus, ja vuokraamisesta vastaa Rakennusvirasto. Nyt kaupunki aikoo kilpailuttaa lippakioskien yrittäjät.
Yksi lippakioskeista on Kallion Karhupuistossa Porthaninkadun ja Agricolankadun kulmassa toimiva Bear Park Cafe, jota pyörittää monessa muussakin hlbti-henkisessä aktiviteetissa vaikuttava Mikko Autio. Kesäkahvilana keväästä syksyyn joka kesä nyt runsaat kymmenen vuotta toiminut lippakioski herätettiin henkiin 2003 keväällä. Sitä ennen se kunnostettiin sisältä.
Lippakioskin seinustalla liehuu myös sateenkaarilippu: kahvilalla on merkitys osana kalliolaista sateenkaarikulttuuria. Lippakioskin kupeessa on Bear Park Cafen olemassaolon aikana järjestetty erilaisia tapahtumia: on ollut musiikkiesitystä, runonlausuntaa ja "karhujen korkkarijuoksua".
Kaupunki haluaa yrittäjät kiertoon
Lippakioskien tilanne nousi esiin syyskuun alussa, kun Helsingin Sanomat julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että Helsingin Käpylässä pelätään lippakioskin "hyvän meiningin" menettämistä, kun kaupunki kilpailuttaa yrittäjät kesällä 2015 alkavalle uudelle vuokrakaudelle. Esimerkiksi Käpylässä paikalliset asiakkaat kuitenkin pitäisivät nykyiset kioskiyrittäjät.
Aiemmin hiljainen kioskin viereinen puisto on erään asiakkaan mukaan herännyt elämään. Myös paikallinen kaupunginosaseura on jättänyt vetoomuksen siitä, että kilpailuttamisessa huomioidaan myös sosiaalinen puoli ja syntyneet yhteisöt.
Helsingin Sanomien mukaan kilpailutuksen järjestämistä ohjaa Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan toukokuussa hyväksymä kioskiohje. Sitä tarkempia sääntöjä kilpailutukselle ei toistaiseksi ole.
- Valitettavasti tässä vaiheessa kaikki on auki kilpailutuksen suhteen. Kun alamme tiedottaa, vuokralaisia informoidaan mahdollisimman pian, sanoo tarkastaja Hannele Virta rakennusviraston alueiden käyttö -osastolta Helsingin Sanomille.
Yleisten töiden lautakunnasta annetaan ymmärtää, että lippakioskin ympärille syntyneen yhteisöllisyyden huomioiminen kilpailutusperusteena on vaikeaa, koska lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Niemisen (kok) mukaan yhteisöllisyyden raja pitäisi ensin määritellä.
- Nämä eivät ole yksiselitteisiä asioita. Kenelläkään ei ole periaatteessa elinikäistä oikeutta Helsingin rakenteisiin ja kauppapaikkoihin, oikeus pitää lunastaa tavalla tai toisella. Kun mennään oikeasti yhdenvertaiseen ja läpinäkyvään yhteiskuntaan, tullaan siihen, että asioiden pitää olla yhdenvertaisia ja kilpailutettavissa, sanoo Nieminen Helsingin Sanomille.
Niemisen mukaan vuokrayrittäjille pitää olla selvät pelisäännöt. Hänen mukaansa seuraavat vuokrasopimukset tehdään kymmeneksi vuodeksi, koska yrittäjät joutuvat ylläpitämään kioskirakennusten kuntoa ja tekemään erilaisia investointeja. Hän sanoo, että viidessä vuodessa investointeja ei kuoleteta.
Myös Helsingin Sanomien haastattelema elämäntapoja, kuluttamista ja kulttuurisia teemoja Helsingin kaupungin tietokeskuksessa tutkiva Pekka Mustonen katsoo, että aluetta elävöittävien arvojen lisääminen kilpailutuksiin on erittäin vaikeaa.
Adressi Karhupuiston nykyisen yrittäjän puolesta
Karhupuiston lippakioskin aktiiviset käyttäjät katsovat voivansa vaikuttaa kaupungin viranomaisten ratkaisuihin, kun vuokrasopimuksia uusitaan. Adressit.com -palvelussa etsitään "Karhupuiston lippakioskin puolesta" -nimettyyn adressiin allekirjoituksia. Myös Käpylän kioskin puolesta on käynnissä vastaavanlainen nimenkeruu.
Adressissa vaaditaan Karhupuiston lippakioskin toiminnan ja luonteen pitämistä ennallaan. Adressissa todetaan, että karhupuiston lippakioskin ympärille on muodostunut tärkeä, moniarvoisuutta huokuva yhteisö, ja että kioski on tapahtumineen Kallion "kulttuurikeidas".
Torstaiaamuna 11.9. sen on allekirjoittanut runsas 700 henkilöä.
- Kallion hengessä kioskista on tullut myös tärkeä osa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteisöllisyyttä ja identiteettiä, kaupunki markkinoi itsekin sitä jopa maamme rajojen ulkopuolella, kirjoitetaan adressin tekstissä.
Kaupungin aikoman kilpailutuksen vuoksi monen yrittäjän työ on adressin mukaan romuttumassa, samoin kuin toiminnan ympärille syntyneet yhteisöt.
- Kaupungin kilpailuttamisinnon ei pidä rikkoa kaupunkilaisten keskuuteen syntyneitä yhteisöjä ja alakulttuureja, kirjoitetaan adressissa.