Pride-kulkueen suuntaa on muutettu. Enää ei esittäydytä valtakoneiston symboleille: eduskuntatalolle, presidenttipatsaille, Kekkosen muistomerkille. Nyt kulkue suuntaa sinne, missä suomalainen homoliike syntyi yli 40 vuotta sitten. Suuntana on Punavuori ja Sinebrychoffin puisto.
Reitti kulkee pitkin Aleksia, Mannerheimintien alkupäätä ja Bulevardia. Mannerheimintiellä sijaitsevat homoravintolat Mann's Street ja DTM. Sivukadulla on Hercules. Bulevardin alkupäässä on Vanhankirkon puisto, jossa pidettiin Setan ensimmäinen mielenosoitus heinäkuussa 1974. Aiheena oli nuoriso-ohjaajan erottaminen kirkon virasta homouden vuoksi.
Heti puiston jälkeen kulkue ohittaa talon, Bulevardi 11, jossa on Naisasialiitto Unionin tilat ja Maikki Friberg -koti. Seuraavassa korttelissa on Bulevardi 15, jossa pidettiin Setan perustava kokous toukokuun 29. päivänä 1974. Talon tunnistaa funkkisparvekkeistaan.
Bulevardin ja Albertinkadun risteyksessä on useampikin kiinnostava asia. Siinä on vanha kansallisoopperan talo, jossa laulettiin ja tanssittiin vuodesta 1918 vuoteen 1993. Talossa toimi vuodesta 1922 alkaen Suomalainen baletti. Edvard Fazer johti toimintaa eläkkeelle jäämiseensä saakka vuoteen 1938.
Erityisesti monet homot ovat harrasteneet oopperaa ja balettia, ja vastapäätä sijaitsevasta Bulevardia-ravintolasta tuli korkealuokkainen "kohtaamispaikka". Lähellä oli myös peltipömpeli hätää kärsiville.
Albertinkatu 25:ssä vastapäätä entistä oopperaa on Helsingin kaupungin maistraatti, jossa ensimmäiset rekisteröidyt parit vihittiin vuonna 2002. Kadun toisella puolella, vanhan oopperatalon edessä oli mielenosoittajaryhmä huutelemassa loukkauksiaan.
Tästä risteyksestä on vain kahden korttelin kävelymatka Kalevankadulle, jossa osoitteessa Kalevankatu 45 oli 1970-luvun alussa Psyke ry:n kerhotila.
Pride-kulkue päättyy Sinebrychoffin puistoon, jossa on puistojuhla. Vieressä on Hietalahden tori, jonka vierellä ammattikorkeakoulun talo muistuttaa Lontoon Buckinghamin palatsia. Torin toisella puolella, vastapäätä, massiivisessa kerrostalossa olivat Setan toimisto ja kokoontumistilat 1990-luvulla.
Sinebrychoffin puistoon
Sinebrychoffin puisto kuuluu paha- ja hyvämaineiseen Punavuoren kaupunginosaan. Alueen kaavoitus alkoi jo 1820-luvulla. Se oli silloin vielä esikaupunkia. Ruutukaava on samannäköinen kuin Helsingin keskustassa. Kaikki palvelut oli: tori, myymälät, jopa telakan paikalla sijainnut kylpylä jossa sai hienoja mineraalihoitoja. Punavuoreen muutti kuitenkin köyhempää väkeä kuten työläisiä ja opiskelijoita. 1870-luvulla Katajanokalle alkoi nousta hienoja keskiluokan kerrostaloja, ja köyhä väki joutui siirtymään pois Punavuoreen. Tuli myös paheellista elämää, ja 1900-luvun alusta kerrotaan, että prostituoituja asui liki jokaisessa talossa. 1960-luvulla alueelle syntyi monta pornokauppaa, peitenimenä "antikvaarinen kirjakauppa". Niissä myytiin myös tanskalaisia homolehtiä. Kansainvälistyminen alkoi.
Alue on ollut opiskelijoiden suosikkialuetta 1900-luvun lopulle saakka. Siitä ehkä johtuu, että ensimmäiset homoaktivistit 1970-luvulla asuivat pääasiassa Punavuoressa.
Itse Sinebrychoffin puisto on ollut ympäristötaistelun kohteena samalla tavalla kuin esim. Josafatin kalliot Helsinginkadun varrella. 1970-luvulla puiston säilyttämistä ja suojelemista ajoi toimikunta, joka järjesti myös talkoita ja juhlia. Pisimpään taisteltiin kahdeksankulmaisen tornin säilyttämisen puolesta. 1980-luvulla kaupunki uusi puiston nykyiseen muotoonsa, ja suunnitelmat pilvenpiirtäjän rakentamisesta puistoalueelle pantiin roskikseen. Uudenmaan katu pantiin kulkemaan tunnelissa puiston ali.