Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliitosta tulee eduskuntaan ensi viikon torstaina, Aluksi asia siirtyy lakivaliokuntaan. Vasemmistoliiton keskustelutilaisuudessa eilen ehdotettiin asiantuntijoiden "julkista kuulemista". Keskustelutilaisuudessa puhujina olivat vasemmistoliiton kansanedustajat Annika Lapintie ja Silvia Modig. Asiantuntijaksi oli kutsuttu Setan pääsihteeri Aija Salo.
Ensi viikon torstaina 20.2.2014 klo 17 alkaa lähetekeskustelu. Sen jälkeen asia siirtyy lakivaliokuntaan, ja lakivaliokunta laatii asiasta mietinnön. Sitten asia palaa täysistuntoon päätettäväksi. Turkistarhaus-aloitteen yhteydessä otettiin käyttöön toimintatapa, jonka mukaan asia ei jumiudu lakivaliokuntaan, niin kuin kävi kansanedustajien lakialoitteelle runsas vuosi sitten. Asia on tuotava täysistunnon päätettäväksi.
Täysistunnossa tullaan päättämään lakivaliokunnan mietinnöstä. Lakivaliokunta voi mietinnössään esittää, että lakialoite on syytä hylätä, tai hyväksyä tai se on siirrettävä ministeriön valmisteltavaksi. Täysistunto ottaa sitten kantaa tähän valiokunnan mietintöön.
Kansalaisaloitteeseen liittyvä lakiesitys on jo nyt huolellisesti valmisteltu. Tärkein muutos nykyiseen avioliittolakiin verrattuna on, että siinä muutetaan sanat 'mies' ja 'nainen' sanaksi 'henkilö'. Se sallisi ulkoisen adoption yhteisesti parina ja se sallisi yhteisen nimen (nykyisin yhteinen nimi maksaa satoja euroja). Lakiesitys ei muuta ns, vanhemmuusolettamaa. Nykyisin avioliitto takaa automaattisesti , että toinen puoliso, mies, määritellään avioliitossa syntyneen lapsen isäksi. Asia kuuluu ns. isyyslain piiriin, ja sen lain muttaminen ei kuulu tähän kansalaisaloitteeseen. Avioliittolaki ei tässä muodossa tule muuttamaan vanhemmuutta ja se merkitsee, että homo- ja lesboparit joutuvat varmistamaan lapsen vanhemmuuden perheen sisäisellä adoptiolla.
Käydyssä keskustelussa Olli Stålström esitti huolen, että nyt jälleen nostetaan esiin kysymys adoptiosta, ja homoparit leimataan huonoiksi vanhemmiksi. Tätä keskustelua on käyty eduskunnassa ennenkin. Annika Lapintie muistutti, että jo 90-luvulla, kun keskusteltiin rekisteröidyistä parisuhteista, asia oli esillä. Silvia Modig arveli, että kysymys adoptiosta nousee tulevassa eduskuntakeskustelussa vahvaan asemaan. Aija Salo Setasta muistutti, että adoptioprosessi on aina pitkä ja perusteellinen. Sitä paitsi homoparien kansainväliset adoptiot tulevat olemaan hyvin harvinaisia jatkossakin, koska monet kansainväliset järjestöt ja maat eivät luovuta adoptoituja lapsia homoperheisiin.
Paineet kohdistuvat nyt eduskuntakäsittelyyn. Normaalisti valiokuntaa kuulee suuren määrän asiantuntijoita. Sinne marssitetaan johtavat asiantuntijat. Tässä voisi olla hyvä paikka ns. julkiseen kuulemiseen, johon voivat osallistua kaikki kansanedustajat ja kansalaiset. Ristiriitaista on se, että nykyään adoptioperheet syynätään erityisen tarkasti, mutta luonnollisella tavalla syntyneiden lasten perheistä ei olla lainkaan yhtä paljon kiinnostuneita, vaikka lasten kasvuolosuhteet voivat olla joskus hyvinkin vaikeat. Monet kansanedustajatkaan eivät tarkkaan tiedä, miten monimutkainen adoptioprosessi on. On väärää tietoa, ja siinä voisi auttaa asiantuntijoiden julkinen kuuleminen. Keskusteltiin myös paljon siitä, miten kansanedustajiin vaikutetaan.
Missä puolueissa käydään kovin kädenvääntö? Silvia Modig uskoo, että kokoomus on se, jossa käydään ankarin väittely. Vain 13 kansanedustajaa allekirjoitti kansanedustajien lakialoitteen. Keskustapuolueessa vain Kaikkonen allekirjoittti lakialoitteen. Perussuomalaisilla on kanta on selvä, puolue vastustaa ja kansanedustajien on äänestettävä puolueen tahdon mukaisesti.