Ihmisoikeusseminaarissa puhuttiin mm. naisista, seksuaalivähemmistöistä ja uskonnosta

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • vaeltaja2006
  • 5

Ihmisoikeusseminaarin ensimmäinen osa pidettiin tänään Tieteiden talossa Helsingissä. Vieraana oli USAsta uudistusmielinen muslimi Raquel Evita Saraswati, joka on LHBT-oikeuksien ja naisten oikeuksien vahva puolestapuhuja. Seminaarissa puhuttiinkin paljon naisista, seksuaalivähemmistöistä ja islamista.

HLBTIQ-näkökulmasta kiinnostavin oli teologian tohtori Vesa Hirvosen (Helsingin yliopisto) puheenvuoro aiheesta "kristillinen kirkko ja seksuaaliset vähemmistöt". Kaikki puheenvuorot olivat englanniksi.

Audio
Ihmisoikeusseminaarissa 21.2.2009 teologian tohtori Vesa Hirvonen Helsingin yliopistosta puhui aiheesta kristillinen kirkko ja seksuaaliset vähemmistöt. (englanniksi)

Vesa Hirvonen kuvaili seksuaalisten vähemmistöjen historiaa kirkoissa surkeaksi. Lähtökohtana on ollut se, että on ns. luonnollista seksiä. Kaikki miehen ja naisen välinen seksi on luonnollista, kun se tähtää jälkeläisten tuottamiseen. Mutta muitakin näkemyksiä on ollut. Mm. Raamatussa on tarina Davidista ja Jonatanista, joka on tulkittu homoeroottiseksi. On myös ollut kirkonmiehiä, joilla oli positiivinen suhde homoeroottisiin suhteisiin.

Ortodoksisessa kirkossa on ollut aikaisemmin uskonnollisia toimituksia samaa sukupuolta olevia pareja varten. Mutta emme voi tietää, mikä oli niiden ihmisten suhde.

Kuva ei ole lainkaan niin selvä, kuin on annettu ymmärtää. Uusi tieteellinen tieto on uhannut vanhoja näkemyksiä. Tällä hetkellä käy kiihkeä keskustelu homoseksuaalisuudesta kirkon piirissä. Joudutaan kysymään, mikä kristillisessä opissa on muuttumatonta ja mitä voidaan tulkita. Konservatiivit eivät halua muuttaa sanaakaan. Liberaalit sanovat: kaikki on ymmärrettävissä oman aikansa mukaisesti. Seksuaalisten vähemmistöjen asema on parempi niissä kirkoissa, joissa naisilla on parempi asema. Siellä missä nainen on tasa-arvoinen, myös seksuaalivähemmistöt saavat oikeutta. Suurimmat ongelmat on niissä kirkoissa, jotka ovat hyvin patriarkaalisia.

Miten kirkkojen pitäisi sopeutua ympäröivään maailmaan. Luterilaisella kirkolla on hyvät mahdollisuudet selvitä tästä ongelmasta. Sillä on hyvin positiivinen suhde uuteen tietoon. Se on luterilaista traditiota. Luterilainen etiikka sanoo. että tee se toiselle, jonka haluat hänen tekevän sinulle.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Meillä piispainkokous julkaisee ensi kuussa mietinnön tästä asiasta.

Anu Suomela puhui lasten oikeuksista. Hänen esimerkkinsä koski uskonnollisten syiden perusteella tapahtuvia poikien ympärileikkauksia. Korkein oikeus on tehnyt päätöksen ja ympärileikkaukset sallitaan uskonnollisten syiden vuoksi. Suomelan mukaan tilanne on kestämätön. Tyttöjä ei saa leikellä, poikia saa. Jos joku tulisi leikkelemään aikuista miestä ilman tämän suostumusta, olisi kyse pahoinpitelystä. Nyt poikia saa leikellä. Suomela lupaa, että asia etenee eurooppalaiseen tuomioistuimeen.

Olli Stålström kertoi puheenvuorossaan, miten homoseksuaalisuutta demonisoidaan psykoanalyyttisissä ja uskonnollisissa piireissä. Olli otti esimerkit omasta elämästään. Olli on kirjoittanut näistä asioista paljon mm. Finnqueer-sivustolla, omassa väitöskirjassaan ja erilaisissa tv-haastatteluissa.

5 kommenttia

Sovin Raquel Evita Saraswatin kanssa siitä, että hän hankkii tulevaa kirjaamme varten tekstiä islaminuskoisten seksuaali/sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten ammatillista auttamista varten. Olen jo usean vuoden ajan yrittänyt löytää Suomesta vaikkapa islaminuskoista somalia joka olisi homo/lesbo, mutta kukaan ei ole vielä uskaltautunut kirjoittamaan.

Sen sijaan muita uskonnollisia ja etnisiä ryhmiä alkaa olla kivasti edustettuina kirjan teksteissä. Olen tehnyt haastattelut mm. romanimiehestä, joka on homo ja käynyt psykoterapiassa sekä ortodoksinaisesta, joka on ollut psykoanalyysissä. Lisäksi kirjaan kirjoittaa itse homoseksuaalinen psykoanalyytikko, joka on uskonnoltaan ortodoksi. Minulla on myös haastateltuna vanhoillislestadiolainen mies, joka asuu rakkaussuhteessa toisen miehen kanssa ja joiden suhteen molempien lähisukulaiset tietävät ja hyväksyvät.

Lisäksi kirjaan on valmiina parikymmentä haastattelua ihmisistä, jotka ovat perusluterilaisia tai uskonnottomia ja jotka ovat saaneet ammatillista apua oman seksuaalisuutensa / sukupuolisen suuntautumisensa hyväksymiseen.

Etsin edelleen esim. islaminuskoista naista tai -miestä, joka on lesbo, homo, tai transihminen ja saanut ammatillista apua itsensä hyväksymiseen.
Eräs henkilö kyseli, miksi en referoinut kansainvälistä vierasta, Raquel Evita Saraswatia. Sen takia, että hän lukea papatti paperista ohjelmajulistuksensa, liian nopeasti, etäällä mikrofonista, huomioimatta mitenkään kuulijoitaan. Salin takaosassa oli todella vaikeaa seurata. Ehkä sitten, kun hän on täyttänyt 50 vuotta, hän tajuaa sen, että kuulijatkin on huomioitava. Jo katsekontakti auttaa puhumaan yleisölle eikä omalle sylille. Suuressa kaikuisassa salissa on paras antaa paperille kirjoitettu aloituspuhe yleisölle monisteena.

Puhuja korosti, että musliminaisena hän joutuu vaikenemaan, mutta tällaiset tabut on ehdottomasti murrettava. Monet uskonnolliset ja muut vähemmistöryhmät joutuvat jatkuvasti rasismin, seksismin, homofobian, fasismin ja muiden sen kaltaisten paineiden alle. Puhuminen voi olla jopa vaarallista. Siitä holimatta on puhuttava. Siitäkin on puhuttava, että joka vuosi 8000 naista kuolee omaisten tekemisissä kunniamurhissa. Sarawati pitää itseään etuoikeutettuna. Hän elää Amerikassa. On oikeus käydä koulua, opiskella, ja on jopa oikeus olla lesbo.