Rubinstein, Anton (1829-1894): The Demon (Demoni)
Demoni on viihdyttävä, suuri romanttinen venäläistyylinen ooppera. Oopperanjohtaja Andrejs Zagarsin uusi ohjaus on ollut Riiassa menestys.
Yksi syy menestykseen on se, että teoksella on talossa pitkät perinteet, se tehtiin Riiassa ensimmäistä kertaa jo 1920-luvulla, ja 1940-luvulla tehty
produktio pyöri neuvostoaikana aina 1970-luvulle saakka. Nyt se on tullut uudestaan, modernina ja ajankohtaisena tulkintana.
Anton Rubinstein nostatti aikoinaan Riiassa
hulluuteen asti kasvaneen suosion myrskyn pianistina. Naiset pyörtyivät hänen konserteissaan, ja lippujen jonotuksesta tuli kansanliike. Anton
Rubinstein oli loistava pianisti, sävellyksen opettaja ja musiikkikoulutuksen kehittäjä, joka halusi tulla myös kuolemattomaksi säveltäjäksi. Hän sävelsi valtavasti, 6 sinfoniaa, 5 pianokonserttoa, paljon kamarimusiikkia ja lauluja, sekä lähes parikymmentä oopperaa, mutta niistä vain Mihail Lermantovin runoelmaan pohjautuva Demoni on jäänyt ohjelmistoon. Sitä
esittävät enimmäkseen venäläiset oopperatalot. Rubinstein on kekseliäs melodioiden luoja. Hän osaa käyttää orkesteria taitavasti, luoda suuria,
dramaattisia nousuja ja helliä suvantopaikkoja, mutta se viimeinen nerous puuttuu.
Demoni ei ole nimestään huolimatta kauhutarina, vaan epätoivoisen rakkauden kaipuun kuvaus. Siinä risteilivät iloinen odotus, pettymys ja suru, intohimo, joka tuhoaa kaikki esteet ja sovitus. Suuria teemoja ovat hyvä ja paha, elämää suurempi intohimo ja myös kuoleman kaipuu.
Orkesteri on koko teoksen tärkeä tekijä, sen varassa lepää paljon.Kuoro on iskuvoimainen ja täsmällinen, ja suuret kuorokohtaukset vakuuttavat.
Demoni-ooppera perustuu Mihail Lermontovin suosittuun, vaikkakin aluksi pyhien häpäisynä kiellettyyn runoelmaan langenneen enkelin, Demonin ja kaukaasialaisen Tamara-prinsessan välisestä oudosta rakkaudesta. Demonin tappamaa poikaystävää luostariin suremaan paennut Tamara harhautuu Demonin vieteltäväksi. Suudelmaan kirkastunut suhde tappaa Tamaran ja hänen kauneutensa siirtyy Demoniin. Tamara on kuitenkin kärsimyksillään lunastanut sielunsa autuuden ja Demonikin harhautetaan autuaaksi rakastumisellaan Tamaraan.
Esityskieli: venäjä
Tekstityslaitteessa: suomennos ja englanninkielinen teksti
Esitykset: 4.8.2004 ja 6.8.2004
Esitys alkaa klo 20.00 ja päättyy noin klo 22.45, esityksessä on yksi 30 minuutin väliaika.
Kuva:
The Demon/Demoni (Latvian Kansallisooppera)
©Savonlinnan Oopperajuhlat
Verdi, Giuseppe (1813-1901): Un Ballo in Maschera (Naamiohuvit)
Giuseppe Verdi oli säveltänyt jo lähes parikymmentä oopperaa ryhtyessään 45-vuotiaana suunnittelemaan Ruotsin kuningas Kustaa III:n murhaan pohjautuvaa oopperaa Un ballo in maschera, Naamiohuvit. Vaikka Verdi oli jo nimekäs tunnustettu säveltäja, hänenkään ei sallittu säveltää kuninkaan murhaa näyttämölle; sensuurin vuoksi tapahtumat sijoitettiin Bostoniin ja henkilöt vaihdettiin.
Ruotsin kuningas Kustaa III ei piittaa häntä uhkaavista salaliittolaisista. Hän on rakastunut uskollisimman ystävänsä Anckarströmin Amelia-vaimoon, samoin kuin Amelia häneen. Salaiset kohtaukset, salaperäiset ennustukset, luulemiset ja yllättävät käänteet johtavat lopulta siihen, että Anckarström uhkaa tappaa Amelian, mutta liittyykin salaliittolaisiin ja ampuu naamiaisissa kuninkaan. Kuoleva Kustaa III vakuuttaa Amelian puhtautta ja osoittaa ylevyytensä armahtamalla Anckarströmin ja salaliittolaiset.
Esityskieli: italia
Tekstityslaitteessa: suomennos ja englanninkielinen teksti
Esitykset: 3.8., 5.8., ja 7.8.2004;
Esitys alkaa klo 20.00 ja päättyy noin klo 23.00, esityksessä on yksi 30 minuutin väliaika.
Kuva:
Un Ballo in Maschera/Naamiohuvit (Latvian Kansallisooppera)
©Savonlinnan Oopperajuhlat