Ravintolaan alkoi virrata väkeä heti iltaseitsemän jälkeen. Useimmat pujahtivat sinne huomaamattomasti. Jokaisella oli oltava ennakkoon maksettu kutsukortti. Sisään tuli pääasiassa miehiä. Hymy-lehti oli mukana tirkistelemässä.
Ravintola oli nimeltään Lucci ja se sijaitsi Helsingissä Malminrinne 4:ssä, nykyisen Cavalier-baarin vieressä. Yksityistilaisuus alkoi pääsiäislauantaina 1969 klo 19. Sisääntullessa lunastettiin illalliskortti, jonka sai ”hameeseen pukeutuneelta karjulta”. Lähes koko ravintolasali täyttyi, ja Hymyn toimittaja näki siellä vain muutaman naisparin. Ristiinpukeutumista kyllä oli.
Ravintola oli toisessa kerroksessa, mutta tila muutettiin myöhemmin asunnoiksi. Muistona on vain ravintolasta rappuun johtanut ulko-ovi.
Vastaavanlaisia yksityistilaisuuksia oli ravintolassa ollut ennenkin. Taustalla järjestäjänä oli Keskusteluseura Psyke, joka oli perustettu noin 4 kuukautta aikaisemmin ja joka oli rekisteröity 10.2.1969. Taustajärjestäjäksi mainittiin myös Toisen säteen ryhmä, pienimuotoinen keskusteluryhmä. Molempien vetäjänä oli Jorma Elovaara, jonka kuolemasta tuli tieto äskettäin kevättalvella 2019.
Hymyn artikkelissa kuvailtiin tilaisuutta huomattavan ilkeämielisesti. Miesten tanssiminen parta partaa vasten oli erityisen vastenmielistä katsottavaa. Jutussaan Hymyn toimittaja kertoo, että hän tapaa siellä tuttuja kasvoja. On esim. tv-mainoksesta tuttu, ja on nuorten sävellahjasta tuttu. Kaikki tutut mainitaan nimeltä. Lehden kuvia on napsittu ravintolan ulkopuolelta ja kuvista on selvästi tunnistettavissa ihmisiä.
Hymyn artikkelin ansiona oli se, että ensimmäistä kertaa laajalevikkisessä lehdessä kerrottiin, mistä homoja voi löytää. Vanhan kellari ja Adlon olivat parhaat ravintolat, mutta Luccin yleisö muisteli vielä kaiholla vuonna 1968 menetettyä Hansaa Uuden ylioppilastalon 3. kerroksessa. Ravintola Bulevardia vanhan oopperatalon vieressä aiheutti yleisössä äänen värinää.
Ulkona liikkuville Hymy-lehti esitteli kaksi reittiä. Toinen vei Merikadulta puistoon merenkulkijain muistomerkin vierelle. Kansan suussa sitä usein kutsuttiin ”kirsikkapuistoksi”. Toinen reitti alkoi Marsin patsaalta kaupunginmuseon ohi Töölönlahden rantatietä Messuhallille, Paavo Nurmen patsaalle ja Stadionin ympärille.
Sille, joka halusi kokeilla onneaan kirjeenvaihdolla, annettiin tunnussanoiksi tai koodeiksi lehti-ilmoitukseen: EOS, Queer, Amigo tai Toinen mies. Ehkä pieni yllätys on se, että queer-sanaa käytettiin jo silloin. EOS oli tanskalainen homokulttuurilehti, jota sai joistakin Punavuoren antikvariaateista. Helsingin Sanomat oli jo vuonna 1966 kieltänyt ”Henkilökohtaista”-palstallaan koodit, jotka vihjasivat homokontaktiin.
Psyke ry alkoi julkaista omaa 96-lehteä (”Ysikutonen”). Sen ensimmäinen numero ilmestyi jokseenkin tasan 50 vuotta sitten, 25.4.1969. Lehti esitteli jo heti ensimmäisissä numeroissaan tarkempia tietoja ns. tapaamispaikoista. Lehti oli pitkään ainoa homoille, lesboille ja transihmisille suunnattu suomenkielinen lehti.
Pääsiäisen tienoo vuonna 1969 oli muutenkin vilkas. Jo ennen pääsiäistä Vanhan kellarissa koottiin ryhmää bussimatkalle Leningradiin. Matkanjohtajana oli tunnettu nuori näyttelija. Tehtiinkö tämä pääsiäismatka, siitä ei ole enää mielikuvaa.
Hymy-lehden juttu kielletyn rakkauden ravintolasta johti siihen, että Psyken kevätkokouksessa maaliskuun 1969 alussa valittu uusi puheenjohtaja erosi puheenjohtajuudesta. Ravintola Luccin asioista käynnistyi oikeudenkäynti, josta 96-lehti kertoi lyhyesti vuoden 1969 lopussa. Oikeudenkäynnin lopputuloksesta ei 96-lehdistä löydy tietoa.