Leo? Janá?ek: Kuolleesta talosta (Z mrtvého domu)
Ville Rusanen (Aleksandr Petrovit? Gorjant?ikov)
Kuva: Tom Röllich
©Savonlinnan Oopperajuhlat
1900-luvun oopperan Suuri tuntematon
Leo? Janá?ek on vasta viimeisten 20 vuoden aikana noussut oopperamaailmassa sille paikalle, johon hän kuuluu, sanoo Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti.
Vaikka tsekkiläistä Janá?ekia pidetään asiantuntijapiireissä yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä oopperasäveltäjistä, suuri yleisö ei vielä tunne hänen teoksiaan.
?Olen esiintynyt hänen oopperoissaan ympäri maailmaa, ja huomannut, että yleisö saapuu paikalle odottavissa tunnelmissa. Näytöksen jälkeen salista kuitenkin poistuu syvästi vaikuttuneita ihmisiä?, Silvasti kertoo.
Janá?ekilla ja suomalaisilla on erityissuhde. T?ekki on suomalaiselle laulajalle yksi kiitollisimmista vieraista kielistä, sillä esimerkiksi vokaalien värit ovat samat kuin suomessa. Silvastin ? joka kiersi vuosikausia maailman oopperalavoja t?ekinkielisten oopperoiden solistina ? mielestä jokin muukin yhteys täytyy olla olemassa.
?Janá?ekin oopperat ovat henkistä sukua suomalaisille karvalakkioopperoille, teoksille jotka kuvaavat ruhtinashovien sijasta kansan syviä tuntoja. Vaikka ei tämä tyylilaji ole ihan tuntematonta Italiassakaan. Siellä näitä teoksia nimitetään veristisiksi.?
Valoa muurien sisällä
Kuolleesta talosta perustuu venäläisen klassikkokirjailija Fjodor Dostojevskin omaelämäkerrallisen vankileiriromaanin kertomuksiin. Vankien tarinat risteilevät ja lopulta kahden vangin tarinat myös kohtaavat. ?Oopperan keskeisenä teemana on vankeudessa elävien ihmisten valon ja vapauden kaipuu. Ja musiikissa on kuultavissa, miten he löytävät synkissä olosuhteissa valonpilkahduksia.?
Janá?ek oli Sibeliuksen tavoin poikkeuksellisen omintakeinen säveltäjä, joka ponnisti myöhäisromantiikasta ja siirtyi 1900-luvun alkuvuosina etsimään uutta ja omintakeista ilmaisua.
?Hän on mielestäni yksi hienoimmista säveltäjistä kuvaamaan ihmisen alkukantaisia tunnetiloja. Teoksen orkesteriosuus on erityisen rikas ja värikylläinen?, Silvasti kuvaa.
?Partituuri on Oopperajuhlien orkesterille mieluinen haaste näyttää sen koko osaaminen. Kuolleesta talosta -oopperan musiikki on sinfonista, se on kokonaistaideteos, jonka musiikki pitää ottaa vastaan sellaisena kuin se on: värikkäänä, särmikkäänä ja sävykkäänä.?
Kuolleesta talosta muistuttaa osin monia muita 1900-luvun alussa sävellettyjä klassikko-oopperoita, kuten Salomea, Wozzekia tai Lulua.
"Myös näiden oopperoiden libretoissa oli aikaisempaa rikkaampaa ja laadukkaampaa kirjallista ilmaisua, ja juuri se asetti musiikille aivan uusia vaatimuksia ja toi mukanaan uusia sävyjä."
Kaikki lähtee kielestä
Richard Straussilla, kieli on tärkeä elementti myös Janá?ekin oopperoissa. Hän käytti t?ekinkielen luontaisia painotuksia ja puheen melodiaa oman melodisen ajattelunsa perustana. Laulajan kannalta hän on yksi parhaista säveltäjistä tekstin ja musiikin sulauttamisessa.
?Janá?ek oli perusluonteeltaan yltiöromanttinen ja heittäytyvä taiteilija, joka käytti usein omaa elämäänsä ja perheensä kohtaloita teostensa lähtökohtana. Hänen musiikkinsa ääretön koskettavuus ja riipaisevuus johtunee juuri siitä?, Silvasti kuvailee säveltäjää.
Pienen kielialueen edustajana Janá?ekin teosten matka kansainvälisille lavoille oli liian pitkä ja vaivalloinen. Kotimaassaan hän jäi kansainomaisuudessaan Antonín Dvo?ákin varjoon, ja monet hänen sävellyksistään esitettiinkin vasta vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen.
?Janá?ekin asemaa omana aikanaan kuvaa hyvin se, että hänen menestyksekkäin oopperansa Jen?fa sai ensiesityksensä Prahassa vasta 12 vuotta Brnon kantaesityksen jälkeen.?
Kuolleesta talosta -oopperan myötä kaikki Janá?ekin keskeiset oopperat on nyt esitetty Suomessa suhteellisen lyhyen ajan sisällä. Teos esitettiin vuonna 2008 konserttiversiona Helsingissä. Oopperalavalla se on nähty viimeksi vuonna Suomen Kansallisoopperassa 1974, vuotta ennen Ratsumiehen ensi-iltaa.
Kuolleesta talosta - Leo? Janá?ekin koskettava vankileiriooppera
Esitykset klo 19
23.7. (ensi-ilta), 26.7., 28.7. ja 30.7.2016
Esityskieli t?ekki.
Tekstitys suomeksi ja englanniksi.
Kokonaiskesto noin 1 tunti 45 minuuttia. Ei väliaikaa.
(Savonlinnan Oopperajuhlat, lehdistötiedote 08.02.2016)