Tallinnassa järjestettiin lauantai-iltapäivänä 8. heinäkuuta ensimmäinen pride-kulkue vuosikymmeneen. Teemana oli "koos" (yhdessä). Tallinn Pride -kulkue oli osa 6.-9. heinäkuuta Tallinnassa järjestettävää Baltic Pride -tapahtumaa. Vanhassakaupungissa järjestettyyn kulkueeseen osallistui järjestäjän ilmoituksen mukaan 1 800 ihmistä, sään ollessa mitä parhain: heikkoa tuulta, aurinkoista, +20 astetta.
Jo puoliltapäivin Vanhassakaupungissa ja muualla keskustassa näkyi jonkin verran sateenkaarilippuja ja ihmisiä, joiden selvästi näki aikovan iltapäivän pride-kulkueeseen. Varsinainen kulkueeseen järjestäytyminen alkoi yhden jälkeen iltapäivällä Virun portin juurella, josta kulkue starttasi kello 14 ja lähti etenemään Tallinnan Vanhankaupungin uumeniin Viru-katua pitkin, esimerksi tapahtuman teeman mukaisen "koos, koos, ühes koos" -iskulauseen saattelemina.
Kulkueessa Suomea olivat edustamassa ryhmänä Seta sekä diplomaattikuntaa ja mukana oli myös yksittäisiä suomalaisia. Varsinkin lähtöpaikalla oli kadun varrella runsaasti yleisöä, mutta muuallakin kulkueen reitillä oli katsojia odottamassa kulkueen ohimarssia. Reitti kulki Viru-kadun, Vanhantorin, Kuninkaankadun, Harjukadun, Vapaudenaukion ja Suur-Karja -kadun kautta Sõprus-elokuvateatterin edustan aukiolle, jossa kulkueen jälkeen kello 15 käynnistyi ulkoilmatapahtuma - useamman eri artistin konsertti sekä tapahtumaa edustavien järjestöjen lyhyet puheet.
Ulkoilmatapahtumassa Liettuan hlbti-järjestön edustaja viittasi esimerkiksi Liettuassa sekä Venäjällä voimassa oleviin ns. homopropagandalakeihin - ja muistutti, että "Olemme ihmisiä, emme propagandaa". Latvian hlbti-järjestön edustaja puolestaan kertoi, että kesän 2018 Baltic Pride järjestetään Latvian Riiassa.
Tallinnassa Pride ei ole juuri näkynyt varsinaisten pride-tapahtumien ulkopuolella katukuvassa. Tallinnaan ei vielä ollut rantautunut Helsingissä yleistynyt tapa liehutaa sateenkaarilippuja eri puolilla kaupunkia, joskin kulkuereitillä oli muutama sateenkaarilippukin salossa, ja myös Vanhassakaupungissa sijaitsevan Suomen suurlähetystön katolla liehui jo aamusta sateenkaarilippu.
Puoluepoliittisista ryhmittymistä kulkueessa oli edustus vihreistä sekä sosialidemokraattien ja reformipuolueen nuorisojärjestöiltä.
Yksittäisiä vastustajiakin liikkeellä
Vastamielenosoittajia oli kaupungissa liikkeellä jo puolen päivän aikaan muutama ja pride-kulkueen reitillä joitakin, pääasiassa uskonnollisin perustein prideä ja homoseksuaalisuutta vastustavia. Kulkuetta oli turvaamassa kymmeniä poliiseja. Lisäksi kulkueessa oli omia järjestyksestä vastaavia henkilöitä. Poliisi otti ulkoilmatapahtuman lähistöltä tapahtuman alkaessa talteen yhden kulkueen kimppuun pyrkineen mieshenkilön.
Yleisesti ottaen lauantain tapahtumat sujuivat rauhallisesti.
Edellinen pride-kulkue Tallinnassa kesällä 2007
Tallinnassa järjestettiin vuodesta 2004 vuoteen 2007 pride-tapahtumia, jolloin pääosassa on ollut perinteinen paraati. Tallinnan paraati joutui jokaisena vuonnaan jonkinlaisen väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Nytkin kulkueen järjestäjät varoittavat, ettei ole viisasta liikkua pride-rekvisiitan kanssa kulkueen ulkopuolella ainakaan yksin.
Vuonna 2009 alkoi Baltian maiden - Viron, Latvian ja Liettuan - pääkaupungeissa vuorovuosin kiertävän Baltic Priden aika. Ensimmäinen Baltic Pride järjestettiin Riiassa.
Alkuaan Tallinnassa oli määrä järjestää 6.-9. heinäkuuta Baltic Pride -tapahtuma, ilman pride-kulkuetta. Alkukeväästä kuitenkin kerrottiin, että Baltic Pride -organisaatiosta riippumaton ryhmä suunnittelee elokuulle Tallinn Pride -nimistä pride-kulkuetta. Huhtikuussa Baltic Pride ja Tallinn Pride kertoivat lopulta sopineensa, että Tallinn Pride järjestetäänkin Baltic Pride -tapahtuman yhteydessä.
Asenteet hlbti-vähemmistöjä kohtaan muuttuneet hitaasti myönteisemmiksi
Virossa samaa sukupuolta olevien välinen seksuaalinen kanssakäyminen tuli lailliseksi neuvostovallan väistymisen jälkeen, vuonna 1992. Suojaikärajat yhtenäistettiin vuonna 2001. Syrjintäsuojalainsäädäntö syntyi vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana, ja se on nykyisin EU-standardit täyttävä.
Asenneilmapiiri hlbti-vähemmistöjen suhteen on Virossa selvästi kielteisempi kuin Pohjoismaissa ja läntisen Euroopan maissa. Sekä asenteet että lainsäädäntö ovat kuitenkin hlbti-myönteisemmät kuin baltian kolmikkoon kuuluvissa Latviassa ja Liettuassa - itänaapuri-Venäjästä puhumattakaan. Latviassa ja Liettuassa esimerkiksi avioliitto on perustuslaissa määritelty miehen ja naisen väliseksi, eikä samaa sukupuolta olevien parisuhteita virallisesti tunnusteta. Vahvan katolisessa Liettuassa on lisäksi voimassa "homopropagandan" kielto ja Latviassakin on sellaista yritetty edistää.
Virossa samaa sukupuolta olevat voivat vuoden 2016 voimaan astuneen parisuhdelain mukaisesti solmia parisuhdesopimuksen yhtäläisesti eri sukupuolta olevien parien kanssa. Periaatteessa oikeusvaikutukset ovat ulkoista adoptiota lukuun ottamatta avioliiton veroiset, mutta parisuhdelakiin liittyvä lainsäädäntö on yhä vaillinainen. Avioliiton voivat Virossa solmia vain eri sukupuolta olevat, mutta oikeuden alkuvuodesta 2017 tekemän päätöksen mukaan ulkomailla solmitut samaa sukupuolta olevien väliset avioliitot ovat päteviä myös Virossa.
