Tallinnan pride lauantaina 8.7. osana Baltic Pride -tapahtumaa (juttukommentit)

Kulkueen järjestäytymistä ja sen etenemistä Vanhankaupungin läpi seuratessani oli kurkussa jokin ylimääräinen pala - onneksi silkan ilon tähden. Jo pitkään minusta on tuntunut, että Virossa on jotenkin passivoiduttu hlbti-kysymysten eteenpäinviemisessä. Ehkä olikin, mutta nyt näyttää paljon paremmalta. Näin pienessä, kovia aikoja kokeneessa maassa lähes 2 000 ihmistä vaatimassa yhdenvertaisuutta antaa toivoa paremmasta myös hlbti-ihmisille.

Odotin joitain satoja, ehkä parhaassa tapauksessa tuhatta osallistujaa - mutta tuplat tuli siitä parhaastakin tapauksesta. Lisäksi pelkäsin fyysisesti aggressiivisten vastamielenosoittajien ilmaantumista; jos niitä oli, niin poliisi hoiti hommansa kiitettävästi. Kadunvarsien yleisö suhtautui kulkueeseen yleisesti ottaen myönteisesti.

Katujen varsilla oli paljon suomalaisia, mutta paikallisiakin oli saapunut koko perheen voimalla katsomaan värikästä kulkuetta - ja heidän asenteessaan ei näyttänyt olevan mitään kielteistä. Kyllä tuo muutos näyttää täälläkin olevan tapahtumassa.

Ne muutamat priden vastustajat näyttivät lähinnä innostavan pride-väkeä - ja huvittavan muuta yleisöä. Yksikin pridea vastustanut naishenkilö puhalsi sellaiseen tuomarin pilliin naama ihan oikeasti tulipunaisena, samalla heilutellen plakaattiaan - ihan maailmanlopun tunnelmissa.