Mulla on suuria vaikeuksia katsoa ihmisiä silmiin, varsinkin jos vastapuolena on uusi tuttavuus tai joku jota pidän itseäni ylempänä tai jollain tapaa ylempiarvoisena. Tiedän tämän ongelman ja joskus yritän uhallanikin katsoa pidempään silmiin, mutta lähes aina olen se joka kääntää katseen johonkin "kiinnostavaan".
Nyt makoilimme sohvalla. Molemmille alkaa olemaan selvää että tämä loppuu jos ei jotain dramaattista tapahdu. Olimme keskustelleet tämän jo selväksi ja jotenkin kai se helpotti. Oltiin yhdessä enää vain sen takia että kummallakaan ei ollut muuta tekemistä ja nautimme toistemme seurasta.
Aloimme jostain syystä katsoa vain toisiamme silmiin. Vähän hymyillen. Katsoimme toisiamme silmiin valehtelematta viisi minuuttia, ihan hiljaa. Hymyillen varovaisesti ja nauttien toistemme kasvoista. Minulla ei ollut mitään tarvetta kääntää katsetta pois, halusin vain ihailla noita täydellisiä kasvonpiirteitä joita olen oppinut jo rakastamaan viimeisen parin vuoden aikana.
Oli jotenkin olo että maailmassa ei ole mitään muuta. En edes ajatellut mitään ahdistavaa. Nautin, olin, rakastin. Voisipa näin jatkua...
4 kommenttia
kesäpoika
15.9.2008 21:18
Silmiin katsominen on hienoa!
Meidänkin perheessä katsellaan välillä pitkään. Ja on hienoa, kun sen voi tehdä ilman ,että tulee tarvetta sanoa mitään. Että jotenkin.. voi vaan hyväksyä ja olla hyväksytty. Sille katsominen musta tuntuu. :)
audinkopoika
16.9.2008 00:07
Muista, tapahtuu teidän parisuhteelle mitä vain, niin elä hukkaa niitä hyviä ja onnellisia hetkiä joita olet kokenut ja saanut osaksesi. Elämä ei siihen lopu, vaikka se on tuskallista pitkään..
Torontosta
16.9.2008 03:13
Jos voit katsoa silmiin suoraan, sinulla ei ole mitaan peiteltavaa tai havettavaa, Ihana katse
Simsalabim Jim
16.9.2008 10:41
Minun on myös hyvin vaikea katsoa tuntemattomia ihmisiä silmiin. Miestäni voisin katsella silmiin, mutta hän kiusaantuu siitä pian ja toteaa "ei saa tuijottaa" :)