Kävin perjantaina kaverin kanssa muutamassa baarissa. Liikkeellä on paljon ihmisiä eli kovaa meteliä ja alkoholin tuomaa varmuutta ja liioittelua. En yleensä kiinnitä suurempaa huomiota muihin asiakkaisiin vaan pysyttelen omassa porukassa. Kuitenkin huomaan vanhemman, alkoholisoituneen miehen, joka kulkee vaikeasti oluttuoppinsa kanssa. Miehen kasvot ovat turpeat ja olemus sairas, mutta hän tuntuu kuitenkin nauttivan olostaan. Mistä syystä huolestun juuri hänen hyvinvoinnistaan? Baarissa on monia muitakin alkoholisoituneita asiakkaita. Luulen, että samastun miehen hiljaisuuteen ja rauhallisuuteen. Kai pohdin, voisinko minä olla samassa tilanteessa joskus myöhemmin. Onhan se ikävä kyllä mahdollista.
Myös seuraavassa baarissa on paljon asiakkaita. Huomaan nuoren miehen, joka on baarissa yksinään. Olen nähnyt hänet aiemminkin. Hän poikkeaa koko muusta asiakaskunnasta. Mies on mukavannäköinen ja rauhallisen oloinen mutta totinen ja jollain tapaa torjuvan oloinen. Siitä huolimatta hän katsoo välillä kohti. En tiedä, mitä hän minusta ajattelee ja haluaisinkin ottaa siitä selvää. Mutta en pysty. Tuntuu kuin olisi väärässä roolissa. Missä tahansa muualla vieraan kanssa jutustelu on niin paljon helpompaa. Baarissa tarkoitusperät ovat niin ilmeiset. Jätän miehen rauhaan.
Koko illasta jää mieleen vain kaksi täysin erilaista miestä. Kaikki muu on taustakohinaa.
3 kommenttia
Simsalabim Jim
29.9.2008 12:30
Minusta on mukava katsella baareissa ihmisiä. Tulee aina mietittyä, millainen tarina kenenkin taustalla mahtaa olla. Jokaisella on omansa ja kaikki mielenkiintoisia omalla tavallaan.
"Huomaan nuoren miehen, joka on baarissa yksinään. Olen nähnyt hänet aiemminkin. Hän poikkeaa koko muusta asiakaskunnasta. Mies on mukavannäköinen ja rauhallisen oloinen mutta totinen ja jollain tapaa torjuvan oloinen."
Jos asuisimme samalla paikkakunnalla, arvelisin sinun nähneen minut. Minulla on juuri tuon kuvauksen mukainen käsitys itsestäni.
Juksteri
30.9.2008 19:05
Minä tosiaan huomaan muut ihmiset huonosti, jos minulla on mukavaa seuraa omasta takaa. Olisi oikeastaan aika epäkohteliasta vilkuilla ympärilleen silloin, kun pitäisi kuunnella, mitä muut sanovat.
Yksinään baarissa oleminen on minulle hankalaa. Toisaalta haluaa olla ihmisten ilmoilla poissa kotoa, toisaalta on varautunut tuntemattomien ihmisten tarkoitusperiä kohtaan. Ja loppuillasta on pettynyt, kun ei tavannutkaan ketään. :-)
"Minulla on juuri tuon kuvauksen mukainen käsitys itsestäni."
Ahaa. Voisin ehkä harjoitella kanssasi, kun seuraavan kerran käyt Helsingissä. :-)
Simsalabim Jim
1.10.2008 23:43
Mulle taas on jotenkin helpompaa olla baarissa yksin kuin porukalla. Porukalla ollessa joudun koko ajan skarppaamaan, että pysyn sosiaalisessa keskustelussa mukana. Tuntuu, että joudun koko ajan väkisin miettimään jotain sanottavaa tai muuten siinä käy niin, että lopulta muu pöytäseurue keskustelee koko illan ja mä katselen mykkänä vieressä. Melkein aina siinä käy niin.
"Ahaa. Voisin ehkä harjoitella kanssasi, kun seuraavan kerran käyt Helsingissä. :-)"
Heh, mikäs siinä :D