- Halusin kuvata Hannan siinä ikävaiheessaan, kun hän oli eniten Wivin seurassa, sanoo kuvanveistäjä Sonja Vectomov Hanna Parviaisen (1874-1938) patsaasta jyväskyläläisen Säynätsalon kirkon puistossa. Kauko Sorjosen Säätiön kustantama patsas paljastettiin ja luovutettiin Jyväskylän evl-seurakunnalle 2.6.13. Sen kaksoiskappale sijoitetaan Wivi Lönnin (1872-1966) entisen talon pihaan Jyväskylässä, Vectomovin 2010 veistämän Lönnin patsaan seuraan.
Hanna Parviainen rakennutti Säynätsalon kirkon ja hänen vanhempansa sekä kaksi veljään olivat tehneet asumattomasta saaresta muutamassa vuosikymmenessä teollisuusyhdyskunnan. Kirkko valmistui 1927. Siitä oli tehty jo aiemmat suunnitelmat, mutta Hannan vaikutuksesta lopulliset teki Armas Lindgren. Hän ja Wivi Lönn olivat opiskelutovereita.
Parviaisten sukuseura oli näkyvästi mukana paljastustilaisuudessa. Seuran nykyinen esimies Teuvo Parviainen luonnehti Hannaa "avuliaaksi, rohkeaksi mutta myös omapäiseksi". Sukuseuran piirissä Hanna ja Wivin elämäntoveruus ei ole ollut mitenkään "vaikeaa historiaa". Esimies Parviainen sanoi aiheesta kysyttäessä, ettei aihe ole ollut keskustelua herättänyt ongelma.
Patsaan rahoittajan Kauko Sorjosen Säätiön puheenjohtaja Seppo Salmi kuvasi puheessaan Hanna Parviaista "aivan poikkeukselliseksi" naiseksi ja liikkeenharjoittajaksi. Hän myös korosti Parviasen ja Lönnin pitkäaikaista ystävyyttä ja muotoili siksi olevankin "oikein ja kohtuullista", että patsaan toinen kappale sijoitetaan Lönnin entisen talon pihaan, jossa on jo Wivin patsas.
Salmi kertasi kuulijoille myös sen, että Hannan jouduttua luovuttamaan tehdasyhtiön pankeille hän ja Wivi Lönn muuttivat yhteiseen asuntoon, Wivin suunnittelemaan NNKY:n taloon Helsingissä.
Patsashanke ei ollut säästynyt myös arvostelulta. Puheenjohtaja Salmi totesi odoksumisperusteena nostetun esille Hannan puunjalostusyrityksen huonon menestyksen ja ajautumisen pankkien haltuun. - Ei tässä ole tarkoituksena rehabilitoida Hanna liikkeenjohtajana, Salmi sanoi. Hän huomautti kuitenkin tapahtumien johtuneen kansainvälisestä lamasta ja nykyisinkin tunnetusta pankkien uudelleenjärjestelyhalusta.
Seurakunnan edustajien puheissa ei suoraan viitattu Hannan yksityiseen elämäntilanteeseen ja valintoihin. Kirkkoherra Arto Viitala korosti Hanna Parviaisen lahjoittajaroolia ja puhui ilosta nousevasta rakkaudesta ja Hannan vaikutuksesta paikallisidentiteettiin. Hän viittasi myös Luukkaan evankeliumista löytyvään tasa-arvohenkiseen mainintaan, tasa-arvosta miesten ja naisten välillä. Hanna oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kauppaneuvos.
