Homoja kohdellaan Viron mediassa myönteisimmin, kun ryhmää vertaa muihin vähemmistöryhmiin. Tallinnan yliopistossa tehdyssä ja torstaina julkistetussa tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin tiedotusvälineissä julkaistujen artikkelien sävyä ja sisältöä.
Selvityksen mukaan runsas neljännes seksuaalivähemmistöjä käsittelevistä artikkeleista esittää seksuaalivähemmistöt myönteisessä valossa ja joka viides seksuaalivähemmistöjä käsittelevä artikkeli oli sävyltään myönteinen.
Seksuaalivähemmistöjeen taakse jäivät mm. vammaiset, muslimit ja aasialaistaustaiset, joita käsiteltiin myönteisesti hieman runsaassa kymmenesosassa artikkeleita. Sävyltään seksuaalivähemmistöjä käsittelevät artikkelit olivat hieman yli kymmenen prosentin verran edellä aasialaistaustaisia ja vammaisia. Vähiten myönteisen sävyn artikkeleita kirjoitettiin romaneista; niitä ei ollut lainkaan. Pariin prosenttiin jäivät myös juutalaiset ja tummaihoiset.
Kielteisissä yhteyksissä kirjoitettiin eniten tummaihoisista, romaneista ja muslimeista. Yli puolet näitä vähemmistöjä koskevista kirjoituksista oli sävyltään kielteisiä.
Tutkimuksen toteutti Tallinnan yliopisto. Tutkijat analysoivat viime vuoden heinäkuun ja tämän vuoden maaliskuun välillä Delfi-uutispalvelussa, Eesti Päevalehdessä, Postimees.ee:ssä ja õhtulehdessä julkaistuja artikkeleita.
Kuudessa EU-maassa (Italia, Ranska, Portugali, Espanja, Viro ja Romania) toteutettavaan Euroopan komission rahoittamaan "Toisin sanoen" -mediaseurantaprojektiin kuuluva hanke oli esillä Tallinnassa Opettajien talossa torstaina.
Projektin avulla selvitetään, miten tiedotusvälineet vaikuttavat suvaitsemattomaan käytökseen, ja toisaalta, miten ne voivat auttaa syrjinnän torjumisessa ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämistä. Projektin tavoitteena on etsiä ratkaisuja, joilla voitaisiin voittaa ennakkoluuloja. Syrjivät asenteet ja ennakkoluulot johtuvat tietämättömyydestä, kun taas ennakkoluulottomuus lisääntyy tiedon ja ymmärryksen kasvaessa.
Postimees.ee: Vähemustest kajastatakse positiivseimalt homosid
Teiste Sõnadega uudiskiri 2/2011