Berliinin homomuseossa drag-näyttely

  • Uutinen
  • Viihde, kulttuuri ja media
  • vaeltaja2006
  • 1

Berliinin homomuseossa alkoi eilen näyttely, jonka päähenkilönä on 70-vuotias drag-tähti Madame Kio. Hän on oikealta nimeltään Córnel Hédl ja hän on syntyisin Unkarista. Jo yhdeksänvuotiaasta alkaen hän kävi balettitunneilla. Hän tanssi aikuisena Debrecenissä, Budapestissa, Leipzigissä ja Düsseldorissa ja sieltä hän päätyi Länsi-Berliiniin. vuonna 1968.

Näyttämöllä tapahtunut onnettomuus pakotti hänet miettimään uraa uudelleen. Näin alkoi travestie-taiteilijan ura. Myös hänen elämänkumppaninsa Hermann oli mukana. Drag-taiteen huippuvuodet olivat Länsi-Berliinissä 1970-luvulla. Madame Kio perusti mm. ryhmän "Kio und die Crazy Boys".

Siihen aikaan Berliinissä oli kolmisenkymmentä drag-taiteilijaa. Tässä joitakin nimiä: Chez Nous, Romy Haag, Straps-Harry, Prisma, Lützower Lampe. Oli omia teattereita, joihin liput piti tilata kuukausia aikaisemmin. Suurissa teattereissakin oli drag-ohjelmistoa. Erityisesti taisi kunnostautua Theater des Westens Tiergarten-rautatieaseman lähellä.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Miksi Berliini muodostui keskeiseksi paikaksi? Siihen vaikuttivat varmaan historialliset perinteet, eli 1920-luvun vilkas kabaret- ja travestiekulttuuri. Mutta osasyynä oli ehkä se, että Berliinin muurin aikoihin länsiberliiniläiset miehet eivät joutuneet sotaväkeen, ja sen vuoksi homomiehet suurin joukoin muuttivat Berliiniin. Ennen 2000-lukua Berliini ei ollut mikään suurten massojen turistikohde. Lentokoneet lensivät sinne Helsingistä aika tyhjinä. Länsi-Berliini vaikutti turistin silmin historialliselta jäänteeltä, jolla ei ollut kovinkaan hohdokasta tulevaisuutta. Ja kieliongelma oli jatkuva. Drag-esityksissä ei välttämättä tarvinnut kieltä, ja sen vuoksi turistiryhmät täyttivät travestie-teatterit

Homomuseon travestie-näyttely jatkuu syksyyn saakka.

1 kommenttia

70- ja 80-luvuilla Länsi-Berliinin koki kotoisena ja asukasmääräänsä nähden pienenä paikkana. Yksi syy tähän oli yhteiskunnan ylärakenteen puuttuminen, saksalaisilla firmoilla oli Berliinin paikkansa enemmänkin pro forma. Poikkeuksena Siemens ja pari muuta. - Tuolla homomuseolla on tiukka valokuvauskielto, jota ei Ranneliikkeen arvovallalla murreta. Ilmaista sisäänpääsyä en toki yrittäisikään. Eli jätin tuonne juttumielessä menemättä.

Kommenttia muokattu: 15.04.2012 klo 20:52