Viime viikkoina on tapahtunut paljon ihmisoikeuskysymysten alueella. Tähän artikkeliin on kerätty tietoa siitä, missä mennään ja millainen meidän ihmisoikeusjärjestelmämme on. Elämme juuri nyt eräänlaista "ihmisoikeuksien kevättä". Teema on vahvasti esillä myös kansainvälisesti.
Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta valittu
Valtioneuvosto teki 8.3.2012 päätöksen kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan kokoonpanosta kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta (IONK) on vuodesta 1988 lähtien toiminut ulkoasiainministeriön riippumattomana, neuvoa-antavana elimenä ihmisoikeuskysymyksissä.
Ihmisoikeudet ovat yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopistealueista. Kansalaisyhteiskunnan rooli on keskeinen ihmisoikeuksien edistämisessä. Se näkyy myös neuvottelukunnan kokoonpanossa. Siellä on kansalaisjärjestöjen, puolueiden ja tutkimuslaitosten edustajia.
Setasta neuvottelukuntaan on nimetty kaksi henkilöä: Krister Karttunen on ollut useita vuosia myös Amnestyn HLBTI-ihmisoikeusryhmän vetäjänä. Juha Jokela, varajäsen, oli 2000-luvun alkupuolella Setan puheenjohtajana ja nykyisin silloin tällöin hän on tv-haastatteluissa ulkopoliittisten kysymysten asiantuntijana. Krister Karttunen ja Juha Jokela ovat molemmat parhaillaan Setan kansainvälisen työryhmän jäseniä ja siinä roolissa Setan edustajia IONKissa.
Muitakin jäseniä kannattaa mainita: Minna Sirnö on ollut homofobian vastaisen työn lähettiläs. Anssi Pirttijärvi on toiminut Pinkkiruusun puheenjohtajana ja hän on tutkinut Setan alkuhistoriaa. Anna Moring on Setan politiikkavaliokunnan asiantuntijajäsen. Sdp:n edustaja Martta October on entinen Maria Guzenina-Richardsonin erityisavustaja, ja hän on voimakkaasti puolustanut transsukupuolisten lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistoa.
Alla on luettelo neuvottelukuntaan valituista henkilöistä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on Astrid Thors.
Ulkoministeriön alaisen kansainvälisen ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan kokoonpano
Kokoonpano, varsinaiset jäsenet: puheenjohtaja kansanedustaja Astrid Thors; jäsenet: humanististen tieteiden kandidaatti Jani Seikkula Kansallinen Kokoomus, kansanedustaja Arja Juvonen Perussuomalaiset, kansainvälisten asiain sihteeri Jari Haapiainen Suomen Keskusta, valtuutettu Antero Laukkanen Suomen Kristillisdemokraatit, lainsäädäntösihteeri Martta October Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, toiminnanjohtaja Minna Sirnö Vasemmistoliitto, kansainvälisten asiain päällikkö Tanja Remes Vihreä liitto, ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro Amnesty International, Suomen osasto, puheenjohtaja Liisa Murto Ihmisoikeusliitto, toiminnanjohtaja (va.) Ulla Anttila KIOS, puheenjohtaja Okan Daher MRG-Finland, hallituksen jäsen Lotta Viinikka NYTKIS, lakimies Aiman Mroueh Pakolaisneuvonta, filosofian lisensiaatti Krister Karttunen SETA, puheenjohtaja Jarkko Tontti Suomen PEN, oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino Suomen Punainen Risti, tiedottaja Eeva Hurmalainen Suomen YK-liitto, ohjelmajohtaja Inka Hetemäki Suomen UNICEF, pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi, kansainvälisen työn johtaja Jouni Hemberg Kirkon Ulkomaanapu;
varajäsenet: koulutussuunnittelija Minttu Vilander Kansallinen Kokoomus, kansanedustaja Pirkko Mattila Perussuomalaiset, järjestösuunnittelija Maiju Kotala Suomen Keskusta, varapuheenjohtaja Sari Mäkimattila Suomen Kristillisdemokraatit, kansanedustajan avustaja Johan Ekman Suomen ruotsalainen kansanpuolue, järjestösihteeri Anssi Pirttijärvi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, erityisavustaja Jyri Kuusela Vasemmistoliitto, tohtorikoulutettava Anna Moring Vihreä liitto, puheenjohtaja Jussi Förbum Amnesty International, Suomen osasto, pääsihteeri Kristiina Kouros Ihmisoikeusliitto, VTM Kristiina Vainio KIOS, OTM Karoliina Heikinheimo MRG-Finland, pääsihteeri Tanja Auvinen NYTKIS, toiminnanjohtaja Eva Lindberg Pakolaisneuvonta, filosofian tohtori (PhD) Juha Jokela SETA, johtokunnan jäsen Iida Simes Suomen PEN, pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg Suomen Punainen Risti, erityisasiantuntija Ritva Semi Suomen YK-liitto, kansainvälisen vaikuttamistyön päällikkö Miriam Azar Suomen UNICEF, EAPPI-koordinaattori Pauliina Liukkonen Kirkon Ulkomaanapu ja lakimies Juha-Pekka Konttinen Vammaisfoorumi.
Ulkoministeriön seminaari "Mikä ihmeen LHBTI"
Ulkoasiainministeriö on ollut muullakin tavoin aktiivinen. Se järjesti Säätytalolla 16.2.2012 seminaarin "Mikä ihmeen lhbti? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet". Siellä myös Seta ja Trasek kertoivat tavoitteistaan eri ministeriöiden virkamiehille. Ulkoministeriö on järjestänyt virkamiehistölleen vastaavantyyppisiä seminaareja muistakin teemoista.
Ihmisoikeuskeskus ja Ihmisoikeusvaltuuskunta
Samaan aikaan valmistellaan Ihmisoikeusvaltuuskunnan nimeämistä. Eduskunnan Oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä aloitti 1.1.2012 toimintansa Ihmisoikeuskeskus, ja sen toiminnan tukena on ihmisoikeusvaltuuskunta. Ihmisoikeusvaltuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden yhteistyöelimenä. Se käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita.
Oikeusasiamies asettaa valtuuskunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuuskunnan koko on 20 - 40 henkilöä. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja. Ihmisoikeuskeskuksen johtajaksi on nimitetty varatuomari Sirpa Rautio maaliskuun alusta lukien. Aluksi heidän toimistonsa on pieni kolmen hengen yksikkö. Ihmisoikeuskeskuksen perustamista on pidetty historiallisena uudistuksena.
Eduskunnan oikeusasiamies pyysi helmikuussa kansallisia perus- ja ihmisoikeusalan toimijoita esittämään helmikuun loppuun mennessä ehdokkaansa ihmisoikeusvaltuuskuntaan. Järjestökenttä on laaja, ja sen vuoksi muutkin tahot saattoivat esittää ehdokastaan valtuuskuntaan.
Listasta näkyy, miten monenlaisia toimijoita on ihmisoikeuskysymyksissä.
http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=jn04112145654159&cmd=download
Setassa odotetaan ihmisoikeuskeskuksen ja ihmisoikeusvaltuuskunnan toiminnan alkamista mielenkiinnolla. Setan näkökulmasta tärkeää on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien seuraaminen ja niihin liittyvä tiedon tuottaminen ym. saisi vahvan roolin; tämä jää nähtäväksi, kun ihmisoikeuskeskukselle tulee alkuvaiheessa hyvin vähän resursseja.
Kansalllinen ihmisoikeustoimintaohjelma
Tämän kevään aikana hallitus kasaa ensimmäistä kansallista perus- ja ihmisoikeusohjelmaa. Viime viikolla oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi hallituksen iltakoulukäsittelyn jälkeen, että ohjelmaan tulee kaikkiaan 67 erillistä hanketta. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöksenä lähiviikkojen aikana ja myöhemmin Eduskunta saa selonteon ohjelman toteutumisesta.
Seta on ollut pettynyt, että ihmisoikeustoimintaohjelmaan ei tullut translain kokonaisuudistusta. Siinä yhteydessä olisi haluttu laista pois sterilisointivaatimus. Nythän sukupuolen korjaaminen virallisiin rekistereihin edellyttää lisääntymiskyvyttömyyttä, vaikka monet asiantuntijat, mm. ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarberg pitää pakkoleikkelyä ihmisoikeuksien vastaisena. Setan mielestä ihmisoikeustoimintaohjelmaan olisi pitänyt saada sterilointipakosta luopuminen.
Seta oli toivonut myös, että ihmisoikeustoimintaohjelmassa olisi ollut intersukupuolisten lasten hoitokäytäntöjen arviointia ja ministeriöiden vastuunjaon määrittelyä seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin/sukupuolen ilmaisuun liittyvissä asioissa. Viime aikioina on ollut joitakin lehtiartikkeleita, joissa on kritisoitu sitä, että intersukupuolisena syntynyttä lasta aletaan leikellä liian nuorena. Syntyneen lapsen sukuelimiä operoidaan kosmeettisen käytännön mukaan, eikä lapsen todellisen lääketieteellisen tarpeen mukaan, liian nuorena, jo paljon ennen kuin lapsi itse ymmärtää, mistä on kysymys ja mikä sukupuoli-identiteetti hänellä on.
Ks. Kalevan artikkeli
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/intersukupuolisia-leikataan-surutta/291612/
Seta oli mukana ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelua seuranneessa kansalaisjärjestötyöryhmässä (ns. "paneelissa"), joka antoi järjestöjen yhteisen lausunnon ja ehdotukset ihmisoikeustoimintaohjelmaan; mm. translain uudistus oli mukana järjestöjen yhteisissä ehdotuksissa.
Transihmisten oikeuksia puolustava järjestö Trasek nosti paneelissa esiin sukupuolivähemmistön aseman ja siihen liittyvät ihmisoikeusloukkaukset, etenkin translain lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen sekä intersukupuolisiin lapsiin kohdistuvat kosmeettiset sukuelinleikkaukset. Ongelmana on se, ettei sukupuolivähemmistön perusoikeuksien loukkauksia edes tunnisteta loukkauksiksi. Trasek tietysti toivoo, että sukupuolivähemmistöasiat nousisivat esille enemmän, ja niitä tarkasteltaisiin tasaveroisesti seksuaalivähemmistöasioiden ohella, koska ongelmat ja asioiden edistäminen voivat olla ja ovatkin myös erilaisia näiden ryhmien osalta.
Seta ja Trasek eivät ole ainoita, joiden toivomukset eivät täysin menneet perille - muidenkaan järjestöjen ehdotuksia ei otettu ihmisoikeustoimintaohjelmaan mukaan kovinkaan kattavasti.
Tärkeä uudistus ihmisoikeustoimintaohjelmassa on se, että ministeriöihin nimetään ihmisoikeusyhteyshenkilöt, eli jokaisessa ministeriössä määritellään se, kenen virkamiehen vastuulle kuuluu ihmisoikeuspolitiikan koordinointi; toivon mukaan tämä asia auttaa myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustyötä
Hallinnossa on aiemmin näyttänyt siltä, että nämä asiat eivät ole kuuluneet kenellekään ja siihen myös Trasek toivoo muutosta ihmisoikeusohjelman ja tulevien vastuuhenkilöiden avulla sekä tiedon ja näiden asioiden koulutuksen lisäämisen kautta. Trasek on tärkeä toimija sukupuolivähemmistöjen asioissa. Trasekiin tulee paljon yhteydenottoja erilaisista ongelmista, joita ihmiset ovat kohdanneet.
YK:n ihmisoikeusneuvosto arvioi Suomen tilannetta keväällä
YK arvioi Suomen ihmisoikeustilannetta tämän vuoden touko- ja syyskuussa Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvoston toteuttaman Yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (Universal Periodic Review, UPR) puitteissa.
Seta, Trasek ja Sateenkaariperheet antoivat marraskuussa lausunnon Suomen tilanteesta. Lausunnossa nostetaan esiin monia ongelmakohtia, esim. tällaisia:
Transihmisten ja interseksuaalisten ihmisten osalta ongelmat ovat monenlaisia. Läheskään kaikilta osin ihmisoikeudet eivät toteudu. Toinen ongelma-alue liittyy hallinnon toimintaan ja huonoon tuntemukseen HLBTI-ihmisistä. Uutta pätevää tietoa hankitaan riittämättömästi, ja hallinnossa tunnetaan huonosti mm. HLBTI-nuorten tai vanhusten problematiikkaa. Kolmas ongelma-alue liittyy syrjintään. Siitä kärsivät esim. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret, pakolaiset ja turvapaikanhakijat, ja avioliittolainsäädäntökin on edelleen syrjivä.
Monet perusoikeuksien loukkaukset, kuten intersukupuolisten lapsien kosmeettiset leikkaukset, on lääketieteellistetty. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaissut vihkosen sosiaali- ja terveydenhuollon eettisestä perustasta, mutta siitä huolimatta keskustelu lääketieteen käytäntöjen muuttamisesta Suomessa yleisemmin ei lähde näiltä osin käyntiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon eettinen perusta
http://www.etene.fi/c/document_library/get_file?folderId=63023&name=DLFE-2903.pdf
(artikkeliin on saatu asiantuntija-apua Setan pääsihteeriltä ja Trasekin puheenjohtajalta)