Kanadan liittohallitus on antanut paikkaavan lakiesityksen syrjivissä maissa, kuten esimerkiksi Suomessa, asuvien ja Kanadassa avioliiton solmineiden oikeuksista. Lainmuutos mahdollistaisi eroprosessin Kanadassa, vaikka puolisot eivät siellä asuisi. Nykyinen laki edellyttää asumista Kanadassa kaksitoista kuukautta ennen erohakemusta. Uusi laki myös toteaa Kanadassa solmittujen samasukupuolisten parien avioliittojen olevan päteviä Kanadassa, vaikka eivät puolisoiden kotimaassa olisikaan.
Ongelma nousi uutisiin syksyllä, kun eroa hakeneelle naisparille kerrottiin, ettei eroa voi Kanadassa saada. Pari oli vihitty Kanadassa 2005, mutta he asuivat USA:n Floridassa ja Britanniassa. Asuinpaikkojensa lakien mukaan he eivät olleet naimisissa. Kanadalainen liittovaltion lakimies sanoi jopa, etteivät olleet naimisissa Kanadassakaan lopulta, koska asuinpaikat eivät Kanadassa solmittua avioliittoa hyväksyneet.
Uuden lain mukaan kanadalainen tuomiostuin voi myöntää avioeron, vaikka osapuolet eivät asu maassa. Molempien samaa sukupuolta olevien puolisoiden tulee kuitenkin asua sellaisessa maassa, jossa tasa-arvoista avioliittoa ei hyväksytä. Jos ainakin toinen asuu maassa, joka ei syrji avioliittolaissaan, eroa voi voi mennä pyytämään Kanadasta.
Johtavan oppositiopuolueen (NDP, eurooppalaisittain lähinnä demariluonteinen) taholta on tervehditty lakiesitystä.
Kanadassa säädettiin tasa-arvoinen avioliittolaki 2005 silloisen liberaalihallituksen esityksestä. Sittemmin monet ulkomaalaiset ovat käyneet Kanadassa vihillä, kun pariskunnan kotimaa tai kotimaat ei mahdollisuutta tarjoa. Valtion varoja on Kanadassa käytetty aika ajoin markkinoimaan mahdollisuutta tehdä vihki- ja häämatka Kanadaan, etenkin USA:n asukkaille.
Vaikka Kanadassa voisi uuden lain mukaan saada eron, siihen liittyvät huoltajuus- ja omaisuuskysymykset on käsiteltävä asianomaisten asuinmaassa.
Vuonna 2006 Kanadassa liittovaltiotasolla valtaan tulleet konservatiivit ovat suhtautuneet nuivasti tasa-arvoon perhelainsäädännössä. Korjaava lakiesitys on nähty myös siinä valossa, että konservatiivit eivät enää jaksa pitää tasa-arvoista avioliittolakia vastustavaa agendaansa vireillä ja että uskonnollisen oikeiston ote hallituksesta on heikentynyt.