Presidenttiehdokkaat paria lukuun ottamatta tuomitsevat Suomen päätökset palauttaa homoseksuaaleja maihin, joissa he saattavat joutua kärsimään seksuaalisesta suuntautumisestaan. Aihe tuli esille ehdokkaiden Yleisradion järjestämässä väittelytilaisuudessa uusmaalaisessa lukiossa 12.1.12.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah ja keskustan Paavo Väyrynen kuitenkin ilmoittivat luottavansa siihen, että Suomen viranomaiset ovat tarkistaneet sen, etteivät palautettavat joudu vaaraan. Muut ehdokkaat tuomitsivat käännytykset, joissa ihminen on homouden tai muun syyn takia joutunut vaaraan tai mahdollisesti rangaistavaksi. Perussuomalaisten Timo Soini pyrki vastauksissaan korostetusti välttämään homouden mainintaa yksin, vaan toisti aiheesta kysyttäessä myös poliittiset ja uskonnolliset perusteet.
Ehdokkaat keskustelivat myös homojen syrjinnän ottamisesta huomioon Suomen kehitysyhteistyöosapuolia arvioitaessa. Aihe on noussut esille mm USA:n otettua seksuaalivähemmistöjen syrjintää voimakkaasti vastustavan kansainvälisen kannan. Kokoomuksen Sauli Niinistö totesi USA:n äskettäisen linjauksen homoseksuaalien syrjinnän karsimisesta olevan jotain varsin uutta. Niinistö luonnehti Suomen olleen tässä asiassa ”suvaitsevaisempi”, eli siis suvaitsevaisempi syrjijöiden suuntaan.
Kristillisdemokraattien Essayah oli ainoa, joka otti esille kansalaisjärjestöt. Essayah totesi kansalaisjärjestöjen olevan "vapaammassa asemassa" ja näytti tarkoittavan näiden järjestöjen suhdetta kohdemaan kansalaisjärjestöihin. Järjestöpuolen esilletulo nimenomaan Essayahin puheenvuorossa oli luonnollista, koska Suomen valtio rahoittaa mm Essayahin omaa kirkkoa (helluntaiherätys) lähellä olevan FIDA:n kehitysyhteistyötä. Kukaan presidenttiehdokkaista tai juontajista ei kuitenkaan tarttunut järjestöasiaan esimerkiksi kiinnittämällä huomiota näiden julkisrahoitteisesti kehitysyhteistyössä toimivien lähetys- ja kehitysjärjestöjen asennemaailmaan nimenomaan suhteessa seksuaalivähemmistöihin.
Järjestöjen saama maininta Essayahin puheenvuorossa voidaan nähdä viitteenä varautumisesta siihen, että eräiden kristillisten kehitysjärjestöjen arvomaailman ja valtiorahoitteisuuden yhteensopivuus voisi nousta keskusteluun. Mutta ei siis noussut, vaikka oli tarjolla.
Demarien Paavo Lipponen pohti eettisen ulkopolitiikan ongelmaa. – Olisi saatava aikaan myös tuloksia, pelkkä julistaminen ei auta.
Keskustelu ei ollut ainakaan loppuillasta 12.1 saatavilla tallenteena YLE:n sivuilla.