Regnbågshelgen-paneeli: Tilanne Latviassa on olennaisesti parantunut

  • Uutinen
  • Pride
  • vaeltaja2006

Latvian Pride-paraatit ovat olleet niitä, joita Amnesty International on virallisesti tukenut. Latviassa on vaikuttanut vahva No-Pride -liike, jonka taustavoimat löytyvät Amerikasta ja käytännön työtä tekee New Generation -kirkkokunta. Se on erityisesti venäläisen kansanosan suosiossa. Ennen iltapäivän paneelia katsottiin viime vuonna valmistunut elokuva Riian Prideistä vuosina 2005-2007. Tunnelmat vastustajien joukoissa olivat raivokkaat, kun oikeuden päätöksillä pridet sallittiin. Suurissa vastamielenosoituksissa esim. mustiin pukeutuneet naiset makasivat lähes transsin kaltaisessa tilassa kadulla, rinnan päällä Marian kuva. Jotkut suositut viihdetaiteilijat asettuivat julkisesti No-Pride -liikkeen riveihin.

Elokuvassa vilahti myös Suomen lippu. Vuonna 2007 Riian Prideen osallistui linja-autollinen Vihreitä Nuoria, mukana kansanedustajat Tynkkynen ja Sinnemäki. Ranneliike raportoi silloin laajasti tapahtumista Riikassa. Ehkä koskettavin oli prideä puolustavan pastorin kohtalo. Hän ei jaksanut enää, vaan muutti pois Latviasta. Nykyisin hän työskentelee lontoolaisessa coffee-shopissa.

http://80.83.4.50/teema/latvian-pride-lahestyy?srt=2&cid=1&aid=1096&kaikki=1


Paneelikeskustelun puheenjohtaja Andrejs Visockis elää nykyään Suomessa. Vielä vuonna 2007 hän toimi pride-juhlassa mm. tulkkina. Keskustelijona ovat Latvian homojärjestön Mozaikan puheenjohtaja Linda Freimane (elänyt pitkään Ruotsissa) ja Suomen Amnestyn HLBTI-ihmisoikeusryhmän vetäjä Krister Karttunen.


Paneelikeskustelussa puhuttiin pridestä ilmiönä yleisemmin. Läntisissä maissa sitä pidetään vain juhlimisena. Itäisessä Euroopassa sanoma on: "Me olemme olemassa, meitä on". Latviassa kansalaisia peloteltiin satunnaisilla kuvilla läntisten suurkaupunkien pride-paraateista. Oli paljasta pintaa ja kummallisuuksia. Latviassa priden nimeä yritettiin muuttaa ("ystävyyden päivät" jne), mutta julkisuudessa puhuttiin pridestä. Vastapuolelle perustettiin No-Pride -liike. Monet homot ja lesbot Riiassa ovat olleet prideä vastaan. Jo vuosia sitten maan perustuslakia muutettiin niin, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen liitto. Perustuslain muuttaminen on pitkä projekti.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Seuraavassa paneelin ensimmäinen puolituntinen.

(kuva: Regnbågsankan)

Audio
Millaista on elää väkivallan uhan alla.? Linda Freimane, Latvian HLBTI-järjestön Mozaikan puheenjohtaja kertoi, miten rajua ja väkivaltaista oli poliittinen retoriikka esim. vuoden 2005 priden yhteydessä. Silloin ei voinut puhua parisuhdelaista. Nyt tilanne on olennaisesti toinen. Homofobinen puolue sai kuukausi sitten vaaleissa vain 1%:n kannatuksen. Kaksi voittanutta puoluetta hyväksyy ajatuksen, että nämä parisuhteet pitäisi jotenkin lainsäädännön tasolla huomioida. Paneelin puheenjohtaja haluaisi kuulla Krister Karttuselta, ovatko Helsingissä pride-tapahtumat vaikuttaneet suoraan lainsäätäjäjien toimintaan ja myönteisempiin lakeihin. Eli: miksi marssitaan?. Karttunen itse oli ensimmästä kertaa pride-tyyppisessä tapahtumassa jo 1982. Silloin aktivisteja oli vain pieni joukko. Tarkoituksena oli osoittaa, että olemme olemassa. Ja ollaan julkisuudessa rohkeita. Suoraa yhteyttä priden ja lainsäädännön kehtittymisen välillä ei ole. Seta on ollut vaikuttajana. Linda Freimane kertoi, että viime vuonna oli suuri HLBTI-ihmisten oikeuksia koskeva fonferenssi Riiassa, ja nyt se kiinnosti jo mediaa. Vaikuttamistyötä on tehtävä yhtaikaa monella rintamalla. Kesto 12 min
Audio
Yksi pride-vastustajien argumentti on ollut, että Riikaan saapuu ulkomaisia pride-ativisteja. Ei siellä omat kansalaiset marssi. Oliko se homojärejstö Mozaikalle ongelma? On selvää, että monet latvialaiset HLBTI-ihmiset elävät kaapissa, kun ilmapiiri on ollut näin väkivaltainen. Ei olisi hauska olla tv-uutisten kuvassa eturintamassa. Krister kertoi Amnestyn näkökulmaa: miksi amnesty on niin näkyvästi mukana. Perusajatus on tukea erilaisia ihmsioikeuksia koskevia päätöksiä. Tänä vuonna on oltu Suomesta mukana ainakin neljässä pridessä, mm. Slovakiassa ja Unkarissa, ja tukitoimia on tehty mm. Serbian priden puolesta. Amnestyn näkemys on: ei ole mitään erityisiä HLBTI-oikeuksia. Ne ovat yleisiä ihmisoikeuksia. Amnesty ei voi mennä johonkin järjestämään prideä, mutta amnesty tukee, jos paikallinen HLBTI-järjestö on kyllin vahva itse järjestämään. Linda Freimane kertoi, että Amnesty on nyt neuvottelemassa Elton Johnin kanssa tuesta ensi vuoden Riian Pridelle. Amnestyläinen näkee, että latvialaisten pride-ongelmat ovat myös meidän suomalaisten ongelma. Ihmisoikeuksia on puolustettava kaikkialla. Kesto 8 min
Audio
Monissa entisissä itäisen Euroopan maissa on ollut merkkejä siitä, että halutaan kieltää homopropaganda. Sellaista on ollut muuallakin, aikaisemmin. Englannissa oli Clausel 28, Suomessa kehotuskielto. Miten EU:n komissio suhtautuu? EU-maissa kielto ei käy, mutta vaikea tilanne on mm. Venäjällä. Siellä Arkangelin alueella on nyt asiasta laki. Englannissa sen sijaan Cameron on kehottanut maita aktiivisesti tukemaan samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Englannin konservatiivit olivat aikoinaan Section 28:n luojia, nyt ollaan avoimesti HLBTI-myönteisiä. Puolue on muuttunut. Onko itäisessä Euroopassa vain odotettava, että ajat muuttuvat paremmiksi?

Freimane sanoo, että itäisen Euroopan maissa on tässä suhteessa eroja. Freimane oli viime vuonna Serbian Pridessä ja näki, miten vaarallinen tilanne todella oli. Amnestyn tuella on Latviassa tutkittu asenteita. Venäläissyntyinen väestö on kielteisempää, mutta he ovat myös vanhempia ihmisiä. Venäläisten keskuudessa vaikuttaa New Generation -homovihamielinen uskonliike. Asia on moninutkainen. Pelkkä kansallisuus ei riitä selittämään vihamielisiä asnteita. Latviassa on poliittinen homofobia vahvaa. Latvialaiset poliitikot käyttävät hyvin homofobista kieltä. Krister Karttunen uskoo, että EU toimii ihmisoikeuksien puolesta ja jossain vaiheessa suosittelee homojen avioliittoja. EU:ssa perusprinsiippinä on liikkumisen vapaus, ja siinä tulee ongelmia, kun maissa on erilainen lainsäädäntö. Homopropagandan kielto ei mene EU:ssa läpi. Etyj on juuri julkaissut tutkimuksen viharikoksista. Eurooppalainen supervalta viharikosten määrässä on Englanti. Mutta se johtuu siitä, että viharikokset siellä kirjataan poliisin tilastoihin. Muualla sitä vähätellään. Monissa maissa ei luoteta poliisiin, eikä tehdä ilmoituksia väkivallasta. Kesto 9 min

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!