- Suomalaisen julkisuuden kanssa on kyllä vielä paljon tekemistä, todettiin seminaarin keskusteluissa. Suomalainen toimittaja oli soittanut yhdelle luennoitsijoista ja tiukannut, onko Tom of Finland taidetta, vai ei. – Tuo toimittajahan kävi omaa sisäistä kamppailuaan itsensä kanssa, luonnehti keskustelun käynyt. -Julkisuudessa tällainen piirrostaiteilija voi olla syntipukkina, kun internetin ongelmiin ei päästä kiinni. - Ja kehitys ei aina ole kehitystä eteenpäin, kommentoi Harri Kalha (edessä) tämän kuvan ottamishetkellä. Vasemmalla Kaarinan kulttuurisihteeri Mikko Nortela ja Svenska Kulturfondenin johtaja Berndt Arell, aiemmin mm Kiasman johtaja.
Ja miksi esimerkiksi Turun Logomon näyttelyä ei pitäisi esitellä nuorille?
- Kohtaaminen taidemuseossa voisi olla lapsen tai nuoren kannalta edullisempikin. – Katsohan, pikku Liisi, tuo on aikuisten mielikuvistusta, kuvasi Harri Kalha.
Seminaarin loppukeskustelussa kysyttiin myös, eikö naisille ole samantyyppistä tuotantoa. Yhtenä vastauksena todettiin, että valtakulttuurin sisällä on ollut naisille tarjolla aika paljon. Kuvia voi katsoa omasta näkökulmastaan. Kevennyksenä Kati Mustola myös lainasi jonkin haastateltavansa kommenttia siitä, että "miehiä on helpompaa kuvata, kun aihe on niin vartalon ulkopuolinen". Todettiin myös, että naisten maailmassa kirjallisuus on ollut keskeisemmässä roolissa. Kati Mustola kertoi toistaiseksi vain yksityiskokoelmissa olevista suomalaisista naisten maailman hengentuotteista, joiden ilmaisu noussee Tom of Finlandin intensiteettiin.
