Valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta on palautekeskustelussa keskiviikkona 3.3.2010 klo 14 alkaen. Selonteko on laaja. Siinä on 181 sivua ja se löytyy osoitteesta
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.56/1267599596_517927&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Selonteossa on omat kohdat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanteesta on yhteenveto, joka on tämän uutisen jatkeena. Eduskunnan istuntoa voi seurata netissä eduskunnan suorassa lähetyksessä. Viime aikoina myös Ylen Areena on välittänyt eduskunnan istunnot.
Ihmisoikeusselonteko:yhteenveto seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksista Suomessa
1.4.4 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet
- Suomi pyrkii vahvistamaan kansainvälistä hyväksyntää tulkinnalle, jonka mukaan syrjinnän
käsite sisältää lähtökohtaisesti seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin
ja sukupuolen ilmaisun perusteella tapahtuvan syrjinnän, vaikka tätä ei olisi erikseen mainittu.
- EU:n yhtenäinen, aktiivinen ja tarpeeksi painokas esiintyminen on avainasemassa edistettäessä
seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia kansainvälisissä yhteyksissä.
Suomi toimii EU:n toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Niissä maissa, joiden lainsäädännössä
homoseksuaalisuudesta on määrätty rangaistus, se tulee dekriminalisoida.
- Suomi tukee EU:n perusoikeusviraston toimintaa ja yhteistyötä mm. Euroopan neuvoston
ihmisoikeusvaltuutetun kanssa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien
turvaamiseksi EU:ssa ja EN:n jäsenvaltioissa.
- Suomi painottaa viharikosten ehkäisemistä ja moniperusteisen syrjinnän vastaista työtä
mm. ETYJ:n inhimillisen ulottuvuuden työn puitteissa.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja niihin kuuluvien oikeuksia puolustavien asema on
erityisen altis ihmisoikeusloukkauksille. Eräät maat kiistävät edelleen, että seksuaalisen suuntautumiseen
perustuva eriarvoinen kohtelu olisi syrjintää tai ihmisoikeusloukkaus, ja pyrkivät
estämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistävien tahojen osallistumisen
kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, toimintaan. Homoseksuaalisuus on yli 80 maassa
rikos, josta seitsemässä maassa voidaan langettaa jopa kuolemantuomio. Joissakin maissa su-
kupuolen korjaaminen on kielletty lailla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat
joutuvat usein syrjinnän, väkivallantekojen tai jopa suoranaisen vainon kohteeksi niin viranomaisten
kuin muidenkin tahojen toimesta. HIV-tartunta moninkertaistaa leimautumisen ja
syrjinnän kohteeksi joutumisen riskin. Kaikissa maissa - Suomi mukaan lukien - on edelleen
suuri tarve tiedottamiselle ja asennekasvatukselle.
Suomi tukee kansalais- ja poliittisia oikeuksia käsittelevän yleissopimuksen toimeenpanoa
valvovan Ihmisoikeuskomitean tulkintaa, jonka mukaan syrjimättömyys kieltää myös seksuaalisen
suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän, vaikkei tätä ole erikseen mainittu
yleissopimuksessa. Suomi pyrkii siihen, että homoseksuaalisuus dekriminalisoitaisiin kaikkialla
maailmassa.
Vuonna 2006 Indonesian Yogyakartassa järjestetyssä korkean tason asiantuntijakokouksessa
määriteltiin ns. Yogyakartan periaatteet. Niiden mukaan yleismaailmalliset ihmisoikeudet
kuuluvat yksiselitteisesti myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville henkilöille,
vaikkei näitä ryhmiä ole yleissopimuksissa erikseen mainittu. Periaatteet sisältävät yksityiskohtaisia
toimenpidesuosituksia valtioille ja YK:n ihmisoikeuselimille. Yogyakartan periaatteet
eivät tähän mennessä ole saaneet valtioiden keskuudessa niin laajaa tukea, että niistä
olisi tullut YK:n vahvistamia toimintasuosituksia. Suomi toimii aktiivisesti periaatteiden tunnetuksi
tekemiseksi ja niiden arvovallan vahvistamiseksi mm. järjestämällä niitä käsitteleviä
tilaisuuksia kansainvälisillä foorumeilla ja maatasolla sekä tukemalla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä
edustavien järjestöjen toimintaa ja edistämällä niiden mahdollisuuksia
osallistua mm. YK:n ja ETYJ:in toimintaan. Lisäksi Suomi jatkaa huomion kiinnittämistä seksuaali-
ja sukupuolivähemmistöjen kokemiin ihmisoikeusloukkauksiin mm. YK:n ihmisoikeusneuvoston
maakohtaisen määräaikaistarkastelun yhteydessä.
”Me vahvistamme, että syrjimättömyyden periaate
edellyttää ihmisoikeuksien kuuluvan kaikille ihmisille
heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoliidentiteetistään
riippumatta”
67 valtion tukema julkilausuma YK:n yleiskokouksen täysistunnossa 18.12.2008
EU on säännöllisesti nostanut esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet omissa
kannanilmaisuissaan kansainvälisissä ihmisoikeuselimissä ja tukenut menestyksekkäästi niiden
oikeuksia edistävien järjestöjen mahdollisuuksia osallistua YK:n toimintaan. YK:ssa näiden
ryhmien mainitseminen herättää kuitenkin joidenkin maiden taholta voimakasta vastustusta
ja jopa EU:n sisällä vallitsee erilaisia näkemyksiä siitä, miten aktiivinen unionin tulisi
olla. Suomi tukee voimakkaasti EU:n päämäärätietoista ja yhtenäistä toimintaa seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta.
EU:n yhtenäisyyden säilyttämistä ja aktiivisuuden lisäämistä helpottaa se, että Euroopan parlamentti
on ottanut voimakkaasti kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien
puolesta. Lisäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoinen kohtelu on huomioitu
unionin oikeudellisissa normeissa. Euroopan yhteisön (EY) ja unionin perustamissopimukset
takaavat laajassa merkityksessä syrjimät tömyyden periaatteen. Euroopan perusoikeusasiakirja
kieltää selkeästi seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän. EU:n direktiivi
78/2000 kieltää suoran ja epäsuoran syrjinnän sekä seksuaalisen häirinnän; nämä kiellot
sisältävät myös syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella, mutta vain työelämässä.
EU:ssa on viime vuosina käyty keskustelua siitä, pitäisikö yhteisön kattavampaa syrjimättö32
myysdirektiiviä 43/2000 laajentaa niin, että se sisältäisi myös mm. seksuaalisen suuntautumisen.
Suomi ajaa kokonais valtaista lähestymistapaa ja painottaa sitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin
kuuluville tulee taata sama suoja kuin muillekin henkilöille.
Vuonna 2007 perustetun ja toimintansa aloittaneen EU:n perusoikeusviraston (PoV) mandaatti
kattaa syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella ja viraston voimassa oleva
työohjelma sisältää aiheeseen liittyvää tutkimus- ja selvitystyötä. PoV on tehnyt sekä oikeudelliset
että sosiologiset näkökohdat sisältävän, kaikki EU:n 27 jäsenmaata kattavan selvityksen
homofobiasta ja syrjinnästä seksuaalisen suuntautu misen perusteella. Sen mukaan 18
EU-jäsenmaata - Suomi mukaan lukien - on jo edennyt yhteisön tämänhetkisiä, lähinnä työmarkkinoita
koskevia minimi standardeja pidemmälle, mutta syrjimättömyyden takaaminen
vaatii nykyistä kattavampaa oikeudellista suojelua. Suojaa voidaan tehostaa mm. perustamalla
yhdenvertaisuus instituutioita, joiden toimenkuva kattaa seksuaalisen suuntautumisen
perusteella tapahtuvan syrjinnän. Näin on useissa EU-maissa jo tehtykin. Raportin toinen, yhteiskunnallista
tilannetta kuvaava osa osoittaa, että oikeudellisten velvoitteiden toimeenpanoa
ja asennekasvatusta on tehostettava.
Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot ovat voimakkain
alueellinen oikeudellinen väline seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien
ajamiseksi. EIS kieltää syrjinnän yleisesti ja sisältää maininnan ”muuhun asemaan” perustuvasta
syrjinnästä. Pohjois maiden ja Baltian maiden aloitteesta Euroopan neuvosto perusti
marraskuussa 2008 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on kehittää seksuaaliseen suuntautumiseen
perustuvan syrjinnän vastaisia toimenpiteitä. EN:n parlamentaarinen yleiskokous
(PACE) katsoo, että seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuva syrjintä tulisi mainita
Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja että ECRI:n (European Commission Against Racism and
Intolerance) mandaattia tulisi laajentaa kattamaan ko. syrjinnän muoto. Merkittävä askel oli se,
että neuvotteluissa EN:n kulttuurien välistä vuoro puhelua käsittelevään valkoiseen kirjaan
(White Book on Intercultural Dialogue) onnistuttiin lopulta saamaan mukaan nimenomaiset viittaukset
seksuaalivähemmistöihin. EN:n ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarbergin aktiivisella
toiminnalla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman vahvistamiseksi on ollut
suuri merkitys. Suomi tukee jatkossakin mm. vapaaehtoisavustuksin EN:n työtä tällä saralla.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien
ajamisen tekee erityisen haasteelliseksi se että kyseessä on konsensusperiaatteella toimiva
järjestö, jonka kaikki jäsenmaat, esimerkiksi Venäjä, eivät ole halukkaita käsittelemään tätä aihetta.
Ne ovat viime vuosina toistuvasti arvostelleet ETYJ:n ihmisoikeuksien ja demokraattisten
instituutioiden toimistoa (ODIHR) siitä, että se on nostanut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen
oikeudet esille mm. vuosittaisessa viharikosraportissaan ja ihmisoikeuspuolustajien
tilannetta käsittelevässä raportissaan. ODIHR katsoo, että sen mandaatti kattaa syrjinnän kaikissa
muodoissaan. Yksi Suomen vuoden 2008 ETYJ-puheenjohtajuuden tavoitteista oli kiinnittää
johdonmukaisesti huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaan.