Monimuotoisuus- ja inkluusiotyöstä tulee yrityksille ongelma kaikkialla maailmassa, mikäli myyvät tuotteita tai palveluja Yhdysvaltain liittovaltiolle. Yhdysvaltain hallinto edellyttää, että sille palveluja tai tuotteita toimittavat ulkomaiset yritykset noudattavat Trumpin hallinnon uusia sääntöjä tasa-arvo ja inkluusiotoiminnasta luopumalla.
Suomessa aihe on ollut esillä USA:n Helsingin ja Tukholman lähetysten lähetettyä yhteistoimintaosapuolilleen kaavakkeita, joilla lähetystölle palveluita tarjoava yritys tai yhteisö voi vakuutta, ettei se harrasta DEI-toimintaa. Lähetystöille ilmeisesti aika pienimuotoisia palveluja tarjoavia tahoja paljon hankalampi tilanne on suuryrityksillä, jotka haluavat säilyttää asemansa USA:ssa.
Jo aiemmin keväällä 2025 suurten teknologiatalojen sanottiin varautuneen tilanteisiin ennalta. Ruotsalainen talouslehti Dagens Industri kertoi huhtikuussa Ericssonin supistaneen kausikertomuksen tietoja tasa-arvotyöstä. Hieman myöhemmin lehti kertoi Nokian menetelleen samoin. Nokia oli poistanut myös maininnan työyhteisöjen homoseksuaali- ja transyhteistyöryhmistä. Uutisesta ei ilmennyt, olivatko yhtiöt missä määräin myös rajoittaneet DEI-toimintaa käytännössä.
Toukokuun toisella viikolla julkistetussa suomalaisen Fiba-yritysvastuuverkoston kyselyssä lähes kaikki vastanneet sanoivat sitoutuneensa edistämään toiminnassaan DEI-teemoja, eli monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Yritysten ylimmästä johdosta kolme neljästä vastaajasta oli sitoutunut edistämään niitä julkisesti.
Kysely oli kuitenkin toteutettu välillä 7.11.24-31.1.25. Ongelma yrityssuhteissa USA:n valtioon ilmeni vasta tämän jälkeen. Innolinkin toteuttamaan kyselyyn vastasi 183 suurten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa tai päällikköä.
Paljon tietenkin riippuu siitä, kuinka aktiivisesti USA:n viranomaiset haluavat todentaa yhteistyöosapuoliensa arvomaailmaa. Jos Washingtonissa ja Itäisen Puistotien edustustossa hyväksytään pro forma lausunnot, vaikutus Suomessa voi jäädä muodolliseksi. Tällöin USA-sidonnaisissa yrityksissä ja yhteisöissä voisi olla jonkinlainen aatteiden "rauhanomainen rinnakkainelo", kylmän sodan neuvostoliittolaisen käsitteen mukaisesti.
Ihan toinen juttu on, jos joku meren takana haluaa ihan oikeasti amerikkalaistaa eurooppalaista arvomaailmaa. Varapresidentti Vancen puhe Muenchenissä tammikuussa oli tässä mielessä huono enne.
Ehkä Eteläranta (EK) antaa jäsenyrityksilleen ohjeiston, miten DEI-toiminta voisi jotenkin jatkua, vaikka sitä ei olisi olemassakaan. Tässä tapauksessa ehkä luottamuksellisen. Helpointa olisi, jos tilanteesta selvitään YYA-vuosina opitulla sanankäytön taitavuudella ja "kaksinkertaisella kirjanpidolla". Mutta se ei välttämättä onnistu.
Äskeisessä Rovaniemen Arctic Spirit 2025 -kokouksessa oli ilmeisesti ihan vakavissaan pohdittu, voisiko arktinen ilmastotyö jatkua vain sanallisia ilmaisuja vaihtamalla. Eli Washingtonissa ei huomattaisi.
Suomen hallituksen asenne on ollut ilmeisen välttelevä. Pääministeri Petteri Orpo sanoi (IL 13.5.25) sanoi Suomen toimivan ”meidän hyvien länsimaisten arvojen perusteella ja sitä linjaa jatketaan.” IL:n kysyessä vielä tarkentaen "USA:n ja Suomen arvojen mahdollisesta eriävyydestä" Orpon vastaus oli: ”Ehkä se jää sitten nähtäväksi". Orpo sanoi, ettei hän itse ole ihan "vielä hahmottanut, mitä tässä haetaan”.