Viron toiseksi suurimmassa kaupungissa Tartossa on vietetty sen historian ensimmäistä pride-tapahtumaa lauantaina 11. kesäkuuta. Pride-kulkueeseen osallistui noin tuhat ihmistä.
Ensimmäisen Tartu Pride -tapahtuman teemana on Kaua võib? - kysymys siitä, kuinka kauan vielä on odotettava sitä, että hlbti-vähemmistöihin kuuluvien asema on yhdenvertainen. Monet ovat turhautuneet siihen, että yhdenvertaisuutta edistävät hankkeet etenevät hitaasti.
Thank you @EestiLGBT for a joyful celebration at #Estonia's first ever Tartu #Pride. The crowd today is a happy reminder that we are making progress in our societies. We are energized by your work, inspired by your courage, and are proud to support you. Thank you and happy Pride! pic.twitter.com/wOvFxO91MJ
— U.S. Embassy Tallinn (@USEmbTallinn) 11. kesäkuuta 2022
Etelä-Virossa sijaitsevassa yliopistossaan tunnetussa Tartossa asuu noin 100 000 ihmistä. Tarttoa pidetään Viron kulttuurin ja sivistyksen pääkaupunkina ja maan henkisenä pääkaupunkina.
Viron pridet järjestetty tähän asti Tallinnassa
Pääkaupungissa Tallinnassa pride-tapahtumia on järjestetty vuodesta 2004 lähtien, mutta ensimmäiset tapahtumat joutuivat säännöllisesti jonkinlaisen väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Vuonna 2008 alettiin järjestää vuorovuosin kolmessa Baltian maassa kiertävää Baltic Pride -tapahtumaa, mutta Tallinnassa ei järjestetty kulkuetta ennen kuin jälleen kesällä 2017. Se sujui rauhallisesti ja osallistujia oli lähes 2 000. Vuonna 2020 pride-tapahtuma jouduttiin perumaan koronapandemian vuoksi.
Asenteet hlbti-vähemmistöjä kohtaan muuttuneet Virossa hitaasti myönteisemmiksi
Virossa samaa sukupuolta olevien välinen seksuaalinen kanssakäyminen tuli lailliseksi neuvostovallan väistymisen jälkeen, vuonna 1992. Suojaikärajat yhtenäistettiin vuonna 2001. Syrjintäsuojalainsäädäntö syntyi vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana, ja se on nykyisin EU-standardit täyttävä.
Asenneilmapiiri hlbti-vähemmistöjen suhteen on Virossa selvästi kielteisempi kuin Pohjoismaissa ja läntisen Euroopan maissa. Sekä asenteet että lainsäädäntö ovat kuitenkin hlbti-myönteisemmät kuin baltian kolmikkoon kuuluvissa Latviassa ja Liettuassa - itänaapuri-Venäjästä puhumattakaan. Latviassa ja Liettuassa esimerkiksi avioliitto on perustuslaissa määritelty miehen ja naisen väliseksi, eikä samaa sukupuolta olevien parisuhteita virallisesti tunnusteta. Vahvan katolisessa Liettuassa on lisäksi voimassa "homopropagandan" kielto ja Latviassakin on sellaista yritetty edistää.
Virossa samaa sukupuolta olevat voivat vuoden 2016 voimaan astuneen parisuhdelain mukaisesti solmia parisuhdesopimuksen yhtäläisesti eri sukupuolta olevien parien kanssa. Periaatteessa oikeusvaikutukset ovat ulkoista adoptiota lukuun ottamatta avioliiton veroiset, mutta parisuhdelakiin liittyvä lainsäädäntö on yhä vaillinainen. Avioliiton voivat Virossa solmia vain eri sukupuolta olevat, mutta oikeuden alkuvuodesta 2017 tekemän päätöksen mukaan ulkomailla solmitut samaa sukupuolta olevien väliset avioliitot ovat päteviä myös Virossa.