Presidentti Tarja Halonen, 76, tulee esiin aktivistina maanantaina julkaistavassa kirjassa Tarja Halonen – erään aktivistin tarina. Esillä on myös Setan puheenjohtajuus ja siitä kummunneet kaappilesbous-huhut.
Into Kustannuksen kustantaman kirjan on toimittanut toimittaja ja tietokirjailija Katri Merikallio. Kirjaa kuvataan tarinana Tarja Halosen pitkästä urasta kansalaisjärjestöissä ja siitä, miten tämä on muovannut hänen ajatteluaan.
Halosen ajatteluun liittyen on nostettu esiin hänen äitinsä opetus: "Jos jokin on väärin, pitää tehdä työtä, että asiat muuttuvat paremmaksi".
Tarja Halosen aktivistin uraan kuuluu esimerkiksi toimiminen Setan puheenjohtajana 1980-1981. Häntä oli tuolloin pyydetty tehtävään Setan edustaman vähemmistön ulkopuolelta, auttamaan järjestöä välillä ristiriitojen häiritsemän toiminnan pitämisessä raiteillaan. Noina aikoina järjestöä johti muitakin "ammattipuheenjohtajia". Pitkään järjestöissä toimineella Halosella on oikeustieteen koulutus ja hän oli toiminut 1970-luvun ajan SAK:n lakimiehenä. Halonen liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1971 ja hänen varsinainen poliittinen uransa alkoi vuonna 1974. Halonen valittiin vuonna 2000 tasavallan presidentin tehtävään, ja hänet valittiin myös jatkokaudelle. Halonen on Suomen ensimmäinen naispuolinen presidentti ja tiettävästi maailman ensimmäinen presidentti, joka on ennen valintaansa johtanut hlbti-järjestöä.
Ilta-Sanomat on haastatellut Halosta.
Myös haastattelussa Halonen purkaa mieltään huhuista, joiden mukaan hän olisi kaappilesbo ja hänen avioliittonsa Pentti Arajärven kanssa kulissi. Hän toteaa Setan puheenjohtajaksi lähtemisen vaatineen aikanaan kanttia.
- On eletty ja kestetty. Jotkut leimat pysyvät tiukemmin. Vaati se itseltäkin hieman kanttia uskaltaa lähteä puheenjohtajaksi. Vähemmistöjen puolustaminen ei siinä riittänyt, minut leimattiin myös kaappilesboksi, hän sanoo Ilta-Sanomille.
Halonen on aiemminkin hämmästellyt lesboksi leimaamistaan, sillä taustalla on kaksi avioliittoa miehen kanssa ja Anna-tytär. Puheenjohtajuuteen ryhtymisen syyksi hän kertoi ajatuksen siitä, että enemmistön pitää aina puolustaa ihmisoikeuksissa vähemmistöjä.
Ilta-Sanomien haastattelujutussa todetaan, että Halonen on Suomen presidenteistä toistaiseksi ainoa, joka on kasvanut kansalaisaktivismissa. Haastattelussa Halonen ottaa kantaa aktivismin toteuttamiseen: hän muistuttaa, että tavoitteiden ja keinojen pitää olla sopusuhdassa, ja tekemisen tapa on tärkeä. Hän puhuu tasapainon etsimisestä ja vaarasta, että aktivismi ryöpsähtää yli.
