Hieman yli puolet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista aikuisista on avoin vähemmistöön kuulumisesta, kertoo Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) julkaisema hlbti-vähemmistöjä koskeva selvitys. Myönteisestä kehityksestä huolimatta moni vastaaja kertoo syrjinnästä, häirinnästä ja jopa väkivallasta.
Omasta avoimuudesta vähemmistöön kuulumisestaan kertovien määrä kasvoi 15 prosenttiyksikön verran kahdeksan vuoden takaiseen selvitykseen verrattuna. Samalla on kuitenkin kasvanut syrjintää kohdanneiden määrä. Syrjityksi tulemisestaan kertoi 43 prosenttia vastanneista ja seksuaalisesta tai muusta väkivallasta kertoi kymmenen prosenttia vastanneista.
Suomen lisäksi Irlannissa ja Maltassa koettiin asenteiden selvästi muuttuneen parempaan suuntaan, kun taas Puolassa ja Ranskassa koettiin asenneilmapiirin muuttuneen huonommaksi.
Erityisesti transsukupuolisten syrjintäkokemukset ovat lisääntyneet aiempaan vastaavaan selvitykseen verrattuna. Homomiesten, lesbojen ja biseksuaalien kohdalla yleiset syrjintäkokemukset ovat vähentyneet. Sen sijaan työsyrjintään liittyvät kokemukset ovat lisääntyneet hieman aiemmasta kaikissa ryhmissä, transsukupuolisten vastaajien kohdalla kuitenkin huomattavasti.
Pohjoismaissa vastaajat kokivat yleisesti, että maan hallitus toimii tehokkaasti hlbti-vähemmistöjen kohtaamaa epätasa-arvoa vastaan. Myös Maltassa, Benelux-maissa ja Portugalissa kokemukset olivat samansuuntaisia. Sen sijaan erityisesti Puolassa, Unkarissa, Italiassa, Bulgariassa, Latviassa, Kroatiassa ja Romaniassa kokemus hallinnon tuesta oli vähäinen.
Suomalaisvastaajista kolmasosa kertoo syrjintäkokemuksista
Suomalaisista vastaajista noin puolet kertoo voivansa tuoda vähintään melko avoimesti esiin seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisensa. Suomi sijoittuu tämän suhteen EU:n keskitason yläpuolelle. Erityisesti alankomaalaiset, tanskalaiset, luxemburgilaiset, ruotsalaiset ja belgialaiset kokivat voivansa olla avoimia. Sen sijaan latvialaiset, bulgarialaiset, romanialaiset ja kyproslaiset eivät tuo vähemmistöön kuulumistaan esiin. Konkreettisena asiana kysyttiin kumppanin kädestä kiinnipitämisestä julkisesti ja siihen liittyvää häirinnän pelkoa. Väkivallan ja häirinnän kokemukset olivat maittain myös linjassa koetun asenneilmapiirin kanssa.
Vaikka kansainvälisesti vertailtuna Suomessa tilanne on keskivertoa parempi, silti suomalaisvastaajista lähes joka kolmas kertoo kohdanneensa syrjintää, useampi kuin joka kolmas on kohdannut häirintää hlbti-vähemmistöön kuulumisensa perusteella. Harvempi kuin yksi kymmenesttä oli kuitenkaan ilmoittanut asiasta. Yli puolet alaikäisistä vastaajista oli kohdannut hlbti-vihamielisiä asenteita koulussa.
Tutkimuksella tuetaan lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden kehittämistä ihmisten yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi.
Vuoden 2019 aikana on kerätty tietoa lähes 140 000 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvalta EU:n, Ison-Britannian, Pohjois-Makedonian ja Serbian alueelta. Lajissaan maailman suurimmaksi kuvattuun tutkimukseen sisältyy nyt myös intersukupuolisia ja 15-17-vuotiaita koskevaa tietoa. Ensimmäinen, vuoden 2012 tutkimus perustui 93 000 ihmisen vastauksiin.
Tutkimus julkaistiin 17. toukokuuta vietettävän kansainvälisen homofobian, trasfobian ja bifobian vastaisen päivän alla.