Moni seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluva nuori ei turvassa edes kotona

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren

Syksyllä julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan hlbti-vähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat vähemmistöihin kuulumattomiin verrattuna yleisemmin kiusaamista, seksuaalista häirintää, väkivaltaa ja muuta kaltoinkohtelua. 

Asiasta kertoo Yle.

Yläkouluikäisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemuksia syrjinnästä tarkasteltiin tutkimuksessa nyt ensimmäistä kertaa.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista yläkouluikäisistä koulukiusaamista koki 23 prosenttia, kun muilla samaan ikäryhmään kuuluvilla nuorilla luku oli kuusi prosenttia. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvista puolestaan 40 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää, kun kaikissa vastaajissa luku on 20 prosenttia.

Vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat henkistä ja fyysistä väkivaltaa muita yleisemmin myös kotona.

Vanhempien tai muiden huoltapitävän aikuisten henkisestä väkivallasta kertoi hlbti-vähemmistöihin kuulustista lähes puolet, kun kaikkien samanikäisten kohdalla luku on alle 30 prosenttia. Fyysisestä väkivallasta kertoi hlbti-vähemmistöihin kuuluvista noin joka neljäs eli 25 prosenttia, kun koko ikäryhmässä luku on runsas kymmenen prosenttia.

- Luvut kertovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen erityisestä haavoittuvuudesta. He eivät välttämättä ole turvassa kotona. Nuoret voivat jäädä aika lailla yksin ja olla haavoittuvampia muulle väkivallalle ja syrjinnälle, jos ei kotona ole tukea saatavilla, kertoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo Ylelle.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa kiusaamisen kohteeksi joutuneiden lasten ja nuorten itsemurha-alttiuden olevan kohdalla suurempaa. Hän vaatii tiedon lisäksi perheille ja niissä eläville lapsille, nuorille ja vanhemmille enemmän tukea. Asennekasvatuksen ja kiusaamisen ehkäisyn pitäisi alkaa jo varhaiskasvatuksessa.

- Ihmisen yksi suurimpia perustarpeita on olla hyväksytty siinä yhteisössä, jossa hän elää. Jos ihmiseltä riistetään se tarve ja oikeus, sillä voi olla tosi dramaattisia vaikutuksia, sanoo Pekkarinen Ylelle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n Kouluterveyskysely on koko maan kattava väestötutkimus. Joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä kerätään laajasti tietoa nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja palveluista. Kouluterveyskyselyllä on kerätty tietoja peruskoulun yläluokkalaisilta vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Peruskoulun alaluokkalaiset ja heidän huoltajansa ovat mukana vuodesta 2017 alkaen.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!