Ranskan parlamentin alahuone hyväksyi perjantaina lakiesityksen, jolla on tarkoitus suitsia vihapuheen leviämistä verkossa. Parlamentin ylähuoneen eli senaatin sekä perustuslakineuvoston on vielä hyväksyttävä laki.
Laki tuo "selkeästi vihaa lietsovien" sisältöjen poistamisvelvoitteen sosiaalisen median jäteille ja hakukoneyhtiöille. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi Facebook, Twitter, Instagram, Google ja YouTube.
Asiattomat viestit on poistettava vuorokauden kuluessa. Toimijoiden on pidettävä huolta, että palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus ilmoittaa vihapuhesisällöstä. Monissa palveluissa on tätä varten erityinen ilmiantopainike jo nykyisin. Jos toisaalta tavallinen kansalainen tarkoituksellisesti ilmiantaa laillista sisältöä vihapuhesisältönä, voi tämä saada 15 000 euron sakon ja vuoden vankeustuomion.
Lakihanke on herättänyt myös kritiikkiä. Vihapuheen määritelmää pidetään epämääräisenä ja velvoite poistaa sisältöä 24 tunnissa voi joidenkin arvioiden mukaan johtaa ylireagointeihin tulkinnoissa, "varmuuden vuoksi" tehtävään sisältöjen siivoukseen, yhteiskunnallisen keskustelun lisääntyvään sensuuriin ja ilmaisunvapauden kaventumiseen.
Lakiesityksen esittelijä Laetitia Avia puolestaan kysyy Twitterissä julkaisemassaan viestissä, että miksi hyväksyä sellaista verkossa, mikä järkyttää kadulla. Hänen mukaansa erityisesti suojattomimmassa asemassa olevien turvallisuudesta ja suojelusta on huolehdittava verkossa.
Lakitekstissä on vihapuheeksi määritelty terrorismin lietsominen ja puolustaminen sekä yllyttäminen vihaan, väkivaltaan tai syrjintään esimerkiksi sukupuolen, seksuaalsuuden, uskonnon, etnisen taustan tai vammaisuuden perusteella.
Saksassa on säädetty vastaavanlainen laki, ja laiminlyönti voi johtaa jopa 50 miljoonan euron korvausvelvollisuuteen. Ranskassa sakot voivat olla peräti neljä prosenttia yrityksen kansainvälisestä liikevaihdosta.
Asiassa vastuullisen viranomaisen on määrä olla Ranskan sähköistä viestintää valvova Conseil supérieur de l'audiovisuel (CSA).
Myös Suomessa on peräänkuulutettu erityistä vihapuhelainsäädäntöä, myös erityisesti verkkokirjoittelua silmälläpitäen, mutta toisten näkemysten mukaan jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa riittävän puuttumisen asiattomuuksien levittämiseen.