Kirgisian pääkaupungissa Biškekissä osallistui naistenpäivänä 8. maaliskuuta noin 400 henkilöä kulkueeseen, jossa paitsi edistettiin naisten oikeuksia myös vaadittiin kaikkien tasa-arvoa.
Tapahtuma sai osakseen rankkaa kritiikkiä muslimienemmistöisen maan arvokonservatiivisilta lainsäätäjiltä. Radio Free Europen mukaan joidenkin kantamat sateenkaariliput hermostuttivat erityisesti. Esimerkiksi kansaedustaja Jyldyz Musabekova kehottu Facebookissa julkaisemassaan postauksessa suoranaiseen väkivaltaan kulkueessa mukana olleista hlbti-vähemmistöihin kuuluvia ja näiden tukijoita kohtaan.
- Miehet, jotka eivät halua lapsia ja tytöt, jotka eivät halua tarjoilla teetä... ei ainoastaan pidä kirota vaan hakata.
- Meidän on hakattava hulluus pois heistä. Onko ketään sopivia miehiä?
Parlamentin keskustelussa 13. maaliskuuta hän vielä varoitti vaikenemisesta, viitaten ajatukseen, että se johtaisi Kirgisian “homoutumiseen” ja perinteisten perhearvojen romahtamiseen.
Kommentit saivat osakseen jyrkkää kritiikkiä niin sosiaalisessa mediassa kuin muiltakin kansanedustajilta, mutta toisaalta jotkut yhtyivät Musabekovan kommentteihin hieman hellemmin sanankääntein, ja viittasivat juuri perinteisten perhearvojen vahingoittamiseen. Naistenpäivän marssia kritiosoitin myös siitä, että se haittaisi maan yhteyksiä (arvokonservatiivisempiin) naapureihin, muihin Keski-Aasian maihin, Kazakstaniin, Tadžikistaniin ja Uzbekistaniin.
Kirgisiassa samaa sukupuolta olevien väliset suhteet sallittiin vuonna 1998. Myös Kazakstan ja Tadžikistan laillistivat samaa sukupuolta olevien väliset suhteet samana vuonna, mutta Uzbekistanissa miesten väliset intiimit suhteet ovat yhä rangaistavia, kuten lähimaista myös Turkmenistanissa. Afganistan suhtautuu sama sukupuolta olevien suhteisiin erityisen ankarasti.
Edellä mainittujen entisten Neuvostoliittoon kuuluneiden alueiden lisäksi myös Kiina kuuluu Kirgisian naapurimaihin.
Kirgisiaa pidetään entisen Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavalloista asenteiltaan edistyksellisimpänä ja se on myös ainoa niiden joukossa ainoa demokratia. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asemaa ei kuitenkaan voi verrata esimerkiksi EU-maihin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet hlbti-vähemmistöihin kuuluvien kohtaamasta syrjinnästä, torjunnasta ja väkivallasta. Venäjällä 2013 voimaan astunut ns. homopropagandalaki ja muutenkin hlbti-kielteisemmäksi muuttunut ilmapiiri on vaikuttanut myös Kirgisiaan asenneilmapiiriin. Maassa on pitkään ollut vireillä vastaavanlaisen homopropagandakiellon säätäminen, mutta toistaiseksi sitä ei ole hyväksytty, osittain kansainvälisen paineen vuoksi. Vuonna 2016 Kirgisian parlamentti sääti perustuslakiin pykälän, jolla avioliitto määritellään vain naisen ja miehen väliseksi.
Pääkaupungin viranomaiset pyrkivät taivuttelemaan marssin järjestäjiä luopumaan sen toteuttamisesta, vedoten turvallisuuskysymyksiin. Joitain kymmeniä marssin vastustajia häiritsi tapahtumaa uhkailemalla ja pelottelemalla.
Neuvostoliitosta vuonna 1991 irtaantunut Kirgisia (toiselta nimeltään Kirgistan) on suhteellisen vakaa maa, mutta sen eteläisen ja pohjoisen osan välillä on etnisiä jännitteitä, jotka ovat toisinaan purkautuneet levottomuuksina.