Taidehallissa Helsingissä avautuu lauantaina 18.8.2018 David Hockney -näyttely. Hän on nykytaiteen merkittävimpiä nimiä. Vesiaiheet, muotokuvat ja perspektiivihavainnoilla leikittelevät maisemat ovat tehneet hänestä yhden aikamme tunnistettavimmista taiteilijoista.
David Hockney syntyi 1937 Englannissa työläisvanhempien lapsena. Hän sai ensi kerran julkisuutta 1962, siis lähes 60 vuotta sitten, osallistuttuaan nuorten nykytaiteilijoiden näyttelyyn Lontoossa. Siihen aikaan valtavirtana oli ekspressionismi, mutta oltiin jo siirtymässä realismiin ja jopa pop-taiteen ja fotorealismin suuntaan. Hockney oli opiskellut Royal College of Artissa ja siellä oli vahva abstraktis-ekspressionistinen henki. 1960-luvun aikana Hockney alkoi löytää omaa tyyliään. Sanotaan, että hänen kuvansa viehättivät, mutta myös hänen käytöksensä: sekoitus gentlemannia ja dandya. Klubitakissa, silmäänpistävässä rusetissa ja vahvasti parfymoituna hän kulki bileistä bileisiin. Taiteensa ja vaaleiden hiusten ansiosta häntä välillä kutsuttiin Englannin Andy Warholiksi. Molemmat olivat oman aikansa taidesuuntausten protestoijia.
Vuonna 1964 hän oli aloittanut mm. uima-allassarjan, kun hän oli Amerikassa ja käyskenteli Beverly Hills'issä. Uima-altaissa oli jotain erityistä voimaa, ainakin silloin, kun siellä uiskenteli tai lekotteli hyväkroppaisia vähäpukeisia nuorukaisia. Uima-allasaiheisista teoksista hyvin tunnettu on sinertävässä vedessä sukeltava nuori mies. Toinen tunnettu allaskuva on altaan reunalla hieman etunojassa seisova, veden syvyyteen katsova mies, mallina Hockneyn silloinen ystävä Peter Schlesinger. Työt olivat jo realistisempia mutta maalauksenomaisia, ei valokuvan kopioita. Jotkut työt alkoivat lähennellä fotorealismia. Kerrotaan, että Hockneyllä oli talossaan Montcalm Avenuella Los Angelesissa amfiteatterin kaltainen piha ja siinä keskellä näyttämön sijalla uima-allas.
Hockney oli 1970-luvun alussa Pariisissa ja 1979 hän muutti pysyvästi Los Angelesiin. Pariisi oli ollut hyvää aikaa ja siellä häntä juhlittiin mm. Centre Pompidoussa. Kaupungissa oli myös mukavia gaypaikkoja ja paljon kauniita nuorukaisia.
Hockney on ollut avoimesti homo jo 1960-luvulta alkaen. 1960-luvun lopulla hän teki kuuluisia kaksoismuotokovia, joissa on pariskuntia. Kuuluisin ehkä on kuva kirjailija Christopher Isherwoodista ja tämän taiteilijapuolisosta Don Bachardysta. Se kuva on mm. saksalaisen homohistoria-julkaisun kannessa ("Sata vuotta homoliikettä").
Tv:ssä esitettiin muutama vuosi sitten pariinkin otteeseen dokumentti siitä, miten Hockney vesiväreillä luo kaksoismuotokuvia. Dokumenttia katsoessa tuli mieleen, että vesivärimaalaukset eräällä tavalla pysäyttävät ajan. Tunnelma on jähmettynyt. Kuvat ovat melkein kuin naivistisia veistoksia. Ehkä syynä jähmeyteen on ollut , että vesivärityöt on tehty yhden istunnon aikana ja se voi olla malleille ”koettelemus”. Hockney pyysi mallejaan: ”Tuijottakaa minua”. Mallit kertoivat, kuinka kiusallista Hockneyn viirusilmäinen tuijotus takaisin päin oli.
Vanha kotimaa Englanti aiheutti huolia konservatiivisuudellaan. Margaret Tatcherin aikaan Hockney mm. perui Tate-galleriaan suunnitellun näyttelyn vastalauseena Britannian homovastaisille laeille ja homojahdeille puistoissa.
Taidehallissa Hockneyn tuotannon keskeisiä teemoja nähdään monin eri tavoin tulkittuina: akvarelleina, litografioina, piirustuksina, maalauksina ja iPad-teoksina. Töitä on 50 vuoden ajalta, uran alkuajan klassikkomaalauksesta, miesparia esittävästä teoksesta We Two Boys Together Clinging (1961) aina englantilaisen maaseudun kevättä kuvaaviin iPad-maalauksiin (2011) asti.
David Hockney -näyttely on avoinna 18.8.-18.11.2018 Helsingin Taidehallissa Nervanderinkatu 3 (ns. eläinmuseon takana).
AVOINNA : ti, to, pe 11–18 ke 11-20 la, su 11–17, liput 12/8
