Lakivaliokunta antoi perjantaina äitiyslaista mietinnön - puoltaa kansalaisaloitteen hyväksymistä

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 1

Lakivaliokunta puoltaa äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen hyväksymistä. Valiokunta antoi asiasta perjantaina 16. helmikuuta aamupäivällä mietinnön. Äänestys on mahdollisesti jo helmikuun aikana.

Kansalaisaloitteessa ehdotetussa äitiyslaissa sisältää säännökset äitiyden määräytymisestä. Laki sisältää säännökset äitiyden vahvistamisesta hedelmöityshoitoon annetun suostumuksen perusteella. Niiden perusteella lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa olevan lapsen äiti lapsen synnyttäneen ohella, kun lapsi on hankittu yhteistuumin hedelmöityshoidon avulla. Äitiys vahvistetaan maistraatin tai tuomioistuimen päätöksellä samanlaisella menettelyllä kuin isyyden vahvistaminen. Nykyisin äitiys vahvistetaan tällaisissa tapauksissa perheen sisäisellä adoptiolla.

Lakiin myös kirjataan periaate, jonka mukaan lapsen synnyttäjä on lapsen äiti.

Hedelmöityshoidon tuloksena syntyneen lapsen etu tulee paremmin huomioiduksi

Lakivaliokunta katsoo, että lapsen etu otettaisiin tulisi turvatuksi aiempaa paremmin, sillä sen avulla naisparin perheeseen hedelmöityshoidolla syntyvälle lapselle voidaan vahvistaa toinen oikeudellinen vanhempi perheen sisäistä adoptiota nopeammin ja yksinkertaisemmin. Hedelmöityshoidolla syntyvällä lapsella on näin kaksi oikeudellista vanhempaa jo syntyessään samalla tavalla kuin lapsella, jonka vanhemmat ovat eri sukupuolta.

Kansalaisaloitteessa ehdotettu äitiyslaki ei vaikuta isyyden määräytymiseen eikä se mahdollista sitä, että lapsella voi olla useampi kuin kaksi oikeudellista vanhempaa.

Äitiyslain säätäminen edellyttää muutoksia viranomaisten tietojärjestelmiin. Lisäksi on tarpeen luoda sääntelyä, laatia ohjeistusta ja asiaa koskevia lomakkeita sekä huolehtia koulutuksesta ja tiedottamisesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toimeenpanoon on aiheellista varata aikaa vähintään vuosi siitä, kun aloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset on hyväksytty. Käytännössä muutokset voivat tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2019.

Valiokunnan jäsen Antero Laukkanen (kd) jätti mietintöön vastalauseen, jossa hän ehdottaa lakiehdotusten hylkäämistä.

Täysistuntokäsittely alkaa

Äitiyslain muutos siirtyy nyt käsiteltäväksi eduskunnan täysistuntoon ja siitä äänestetään näillä näkymin vielä helmikuun aikana.

- Suhtaudumme luottavaisesti aloitteen hyväksymiseen eduskunnassa. Aloite on perusteellisesti valmisteltu oikeusministeriössä ja se vahvistaa lasten oikeusturvaa hyvin konkreettisella ja käytännöllisellä tavalla. Uskon, että eduskunnan enemmistö on äitiyslain säätämisen kannalla, toteaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

- Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan käsittelyyn jo puolitoista vuotta sitten. Koemme, että kansalaisaloitteille luvattu viivyttelemätön käsittely ei ole tässä tapauksessa toteutunut, jatkaa Jämsä.

Pitkä käsittely takana

Kaikkiaan 55 707 hyväksyttyä kannatusilmoitusta saanut kansalaisaloite äitiyslaiksi luovutettiin eduskunnan puhemiehelle syyskuun 2016 alkupuolella ja kuun loppupuolella eduskunta piti aloitteesta lähetekeskustelun. Vuotta myöhemmin, syyskuun 2017 loppupuolella lakivaliokunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti tehdä siitä puoltavan mietinnön.

Lakivaliokunta järjesti helmikuussa 2017 julkisen kuulemisen kansalaisaloitteesta, ja aloitteeseen liittyvät asiantuntijakuulemiset käynnistyivät huhtikuussa. Kevään aikana lakivaliokunta kuuli kymmeniä tahoja asiantuntijoina. Esimerkiksi kaikki merkittävät lapsijärjestöt pitivät äitiyslain säätämistä tarpeellisena.

Päivitys: Lisättu Sateenkaariperheet ry:n Juha Jämsän kommentit.

Eduskunta: Lakivaliokunta puoltaa äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen hyväksymistä
Lakivaliokunta: mietintö äitiyslaista

1 kommenttia

Tänään klo 14 alkavassa istunnossa käsitellään Äitiyslaki-kansalaisaloitetta. Ensimmäiset yhdeksän puheenvuoropyyntöä on jo (klo 13.25) tehty, ja kuten avioliittolain uudistuksenkin kohdalla, on kd-ps -akselilla yritys päästä keskustelussa "niskan päälle" varhaisten puheenvuorojen kautta.

Ensimmäiset puheenvuoropyynnöt:
1. Tanus Sari /kd
2. Laukkanen Antero /kd
3. Lohi Markus /kesk
4. Niikko Mika /ps
5. Karimäki Johanna /vihr
6. Östman Peter /kd
7. Räsänen Päivi /kd
8. Modig Silvia /vas
9. Hänninen Katja /vas