Kansalaisaloitetta äitiyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi käsitellään lakivaliokunnan perjantaiaamuna 22. syyskuuta pidettävässä kokouksessa. Valiokunnan odotetaan vihdoin päättävän siitä, tekeekö se asiasta mietinnön - ja jos, niin minkälaisen. Mikäli mietintö tehdään, pääsee eduskunta keskustelemaan ja lopulta äänestämään asiasta.
Esimerkiksi Setan piiristä on ilmaistu huoli siitä, että lakivaliokunta jättäisi mietinnön kokonaan tekemättä, eivätkä kansanedustajat näin pääsisi käsittelemään asiaa. Yleisesti kuitenkin uskotaan, että valiokunta tekee mietinnön.
Kansalaisaloite äitiyslaiksi luovutettiin eduskunnan puhemiehelle runsas vuosi sitten, 9. syyskuuta 2016. Kansalaisaloite äitiyslaiksi oli kerännyt toukokuussa vaaditun määrän kannatusilmoituksia. Elokuussa Väestörekisterikeskus vahvisti hyväksyttyjen kannatusilmoitusten määräksi 55 707 kappaletta.
Aloitetta koskevassa lähetekeskustelussa eduskunnassa syyskuun 2016 lopussa käytettiin kiivaita puheenvuoroja.
Lakivaliokunta järjesti 16.2. aloitteen edustajien julkisen kuulemisen. Aloitteeseen liittyvät asiantuntijakuulemiset käynnistyivät 20. huhtikuuta. Kuulemisten päätyttyä 23.5. järjestetyssä kokouksessaan lakivaliokunta päätti pyytää vielä lisälausunnon oikeusministeriöltä. Kansalaisaloitteen jatkokäsittelystä oli määrä päättää lakivaliokunnan kokouksessa 13.6., mutta asiaa koskeva kohta poistettiin verkossa julkaistulta esityslistalta joitakin päiviä ennen kokousta, eikä asiaa käsitelty ennen kansanedustajien kesälomia.
Tavoitteena parantaa lapsen juridista asemaa
Sisällöltään kansalaisaloite äitiyslaista on yhtäläinen oikeusministeriön syksyllä 2014 ja alkuvuodesta 2015 valmisteleman lakialoitteen kanssa. Esimerkiksi lapsivaikutusarvio on jo tehty lain valmistelun yhteydessä.
Lain tavoitteena on parantaa lapsen juridista asemaa toiseen tosiasialliseen vanhempaan nähden. Äitiyslaki mahdollistaisi, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voitaisiin vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon.
Esitys äitiyslaista vastaa sisällöltään vuoden 2017 alussa voimaan tullutta isyyslakia, ja alun perin äitiyslakikin oli suunniteltu astumaan voimaan yhtä aikaa isyyslain uudistuksen kanssa.